A

Absoluuttinen konfiguraatio

Additioreaktio

Ainemäärä

Kemian perussuure, jonka yksikkö on mooli. Kirjaintunnus on n.

Akiraalinen

Ei kiraalinen

Aksiaalinen

(Sykloheksaani)renkaasta suoraan ylös tai alas suuntautuva sidos. Kapple 2.10

Aldehydi

Karbonyyliyhdiste, jonka funktionaalinen ryhmä on

-CHO; syntyy mm. primaarista alkoholia hapettamalla

Orgaaninen yhdiste, joka ei ole aromaattinen. Alifaattisia yhdisteitä ovat alkaanit, alkeenit, alkyynit ja näiden johdannaiset. Bentseenirenkaan sisältävät yhdisteet eivät ole alifaattisia

Alkaani

Tyydytetty hiilivety, jossa ei ole kaksois- eikä kolmoissidoksia

Alkaani

Tyydyttynyt (hiilien välillä vain yksinkertaisia kovalenttisia sidoksia), avoketjuinen hiilivety

Alkaloidi

Luonnossa esiintyvä orgaaninen yhdiste, joka on emäksinen ja muodostaa suoloja happojen kanssa. Emäksisyyden saa yleensä aikaan aminoryhmä.

Alkeeni

Avoketjuinen, tyydyttymätön hiilivety, jossa on ainakin yksi kaksoissidos (kaksi kaksoissidosta <–> dieeni, kolme kaksoissidosta <–> trieeni).

Alkoholi

Funktionaalinen ryhmä on hydroksyyliryhmä eli OH-ryhmä.

Alkuaine

Aine, jonka kaikilla atomeilla on sama järjestysluku eli yhtä monta protonia

Alkyloida

Liittää alkaaneja (alkyyliryhmiä)

Alkyyni

Avoketjuinen, tyydyttymätön hiilivety, jossa on kolmoissidos.

Allyyliryhmä

Ryhmä, joka sisältää 3 hiiliatomia ja kaksoissidoksen, CH₂=CH-CH₂-

Amfolyytti

Aine, joka voi toimia happona tai emäksenä. Esimerkiksi vesi ja aminohapot ovat amfolyyttejä.

Amidi

Typpeä ja happea sisältävä orgaaninen yhdiste, joka voidaan tulkita amiinin ja hapon kondensaatiotuotteeksi. Aminohappojen kondensoituessa syntyviä amideja nimitetään peptideiksi.

Amiini

Emäksinen typpeä sisältävä orgaaninen yhdiste, joka voidaan tulkita ammoniakin johdannaiseksi siten, että ammoniakin vetyatomeista on yksi, kaksi tai kolme korvautunut hiilivetyryhmällä.

Aminohappo

Yhdiste, jonka molekyyleissä on sekä aminoryhmä –NH₂ että karboksyyliryhmä –COOH.

Anomeeri

Hiilihydraattien stereoisomeeri, joka eroaa hemiasetaalihiilen hydroksyyliryhmän konfiguraation perusteella. Esim. glukoosin a- ja b-anomeerit

Aromaattinen

Yhdiste, joka sisältää ainakin yhden bentseenirenkaan tai sen johdannaisen. Aromaattinen yhdiste voi olla myös rengasyhdiste, jossa on esim. typpiatomi mukana renkaassa (pyridiini). Oleellista on renkaaseen muodostuva elektronipilvi, joka sisältää sopivan määrän elektroneja (6, 10, 14 jne).

Asetaldehydi

Etanaali, CH₃CHO

Asyklinen

Yhdiste, jonka molekyylissä esiintyy vain avoimia hiiliketjuja, ei renkaita.

Asymmetrinen

Molekyyli, joka ei ole symmetrinen

Atomi

Kemiallisesti jakamaton hiukkanen, joka on rakentunut protonien ja neutronien muodostamasta ytimestä ja elektronipilvestä.

Atomiorbitaali

Elektronien energiatasot, jotka määräytyvät neljän kvanttiluvun perusteella.

B

Bentseeni

Aromaattisten yhdisteiden perushiilivety, C₆H₆

Bimolekulaarinen reaktio

Kemiallinen reaktio, jossa kaksi reagoivaa molekyyliä, ionia tai radikaalia reagoi muodostaen uuden kemiallisen yhdisteen.

C

Cis-trans-isomeria

Jos kaksoissidoksen muodostamissa hiilissä on kiinnittyneenä kaksi atomia tai atomiryhmää, voivat ne sijaita kaksoissidokseen nähden samalla puolella (cis) tai eri puolilla (trans).

D

Delokalisaatio

Sidoselektronit eivät ole lokalisoituneet vain kahden atomin välille, vaan ne ovat jakautuneet (delokalisoituneet) tasaisesti usean sidoksen kesken. Esim. aromaattinen rengas.

Denaturoituminen

Tarkoittaa valkuaisaineiden sekundaari- ja tertiaarirakenteen muuttumista siten, että valkuaisaine menettää biologisen aktiivisuutensa.

Dextro-

Dekstro-, oikeanpuolinen, oikea.

Dekstrorotatorisesta isomeeristä polaroitu valo kiertyy oikealle (kuten kellon viisarit)

Diastereomeerit

Isomeerit, joka eivät ole toistensa peilikuvia eli enantiomeereja

Diedrikulma

Vierekkäisten hiilissä olevien atomien tai atomiryhmien välinen kulma Newman-projektiossa.

Dipoli-dipoli-vuorovaikutus (eli -sidos)

Tarkoittaa poolisten molekyylien välille syntyviä heikkoja vuorovaikutuksia.

Disakkaridi

Kahdesta yksinkertaisesta sokerista (monosakkaridista) muodostunut hiilihydraatti.

E

Eetteri

Syntyy, kun kaksi alkoholimolekyyliä liittyy yhteen kondensaatioreaktiossa. Funktionaalinen ryhmä on happisilta –O–.

Eksoterminen

Lämpöä synnyttävä

Ektivaatioenergia

Minimienergia (E_a), jonka reagoivien yhdisteiden tulee saavuttaa, jotta ne voivat muodostaa siirtymätilan ennen muuttumistaan tuotteiksi.

Ekvatoriaalinen

(Sykloheksaani) renkaasta sivulle suuntautuva sidos. Kapple 2.10

Ekvivalentti

Samanarvoinen jossakin tietyssä suhteessa

Elektrofiili

Atomi, molekyyli tai ioni, joka voi vastaanottaa elektroniparin

Elektrofiilinen substituutio

Reaktio, jossa elektrofiili sitoutuu substraattiin muodostaen uuden elektrofiilin (esim.  nitronium-ionin sitoutuminen aromaattiseen renkaaseen)

Elektronegatiivisuus

Kuvaa alkuaineatomin kykyä vetää puoleensa sidoselektroneja.

Elektronikonfiguraatio

Elektronien järjestäytyminen atomissa tai molekyylissä

Emäs

Aine, joka voi ottaa vastaan protonin (H⁺) protolyysireaktiossa .

Enantiomeeri

Yhdiste, jonka hiiliatomissa on neljä erilaista ryhmää,

voi esiintyä kahtena eri peilikuvamuotona eli enantiomeerina.

Endoterminen

Lämpöä sitova, lämpöä vaativa

Entalpia

Reaktiolämpö, termodynaaminen suure, (DH, kJ/mol). joka kuvaa standardioloissa esimerkiksi yhdisteen energian muuttumista lämmön muutoksen avulla. DH - ollessa negatiivinen aine antaa energiaa ulos ja sen ollessa positiivinen, aine ottaa ympäristöstä energiaa, yleensä lämpöä.

Entropia

DS, kuvaa epäjärjestystä, joka on luonnossa aina kasvava. , DS > 0

Entsyymi

Elollisen luonnon katalyytti, rakenteeltaan tavallisesti proteiini.

Epoksi

Hapen liittyessä kaksoissidokseen muodostuu kolmirengas, oksiraani eli epoksiyhdiste.

Epäorgaaninen

Elottomaan luontoon liittyvä

Esteröintireaktio

Esterin muodostaminen alkoholista ja karboksyylihaposta

Esteröityminen

Reaktio, jossa haposta ja alkoholista muodostuu esteriä ja vettä.

F

Fenoli

Aromaattinen yhdiste, jossa hydroksyyliryhmä on liittynyt suoraan bentseenirenkaaseen.

Fischer-projektio

Sokereiden ja aminohappojen esittämiseen käytetty rakennekaava, jossa vaakasuorat sidokset ovat tasosta ylöspäin (katsojaan päin) ja pystysuorat ulospäin (katsojasta poispäin)

Fraktio

Jae

Funktionaalinen

Toiminnallinen ryhmä, joka määrää orgaanisen yhdisteen kemiallisen luonteen. Se vaikutta hiilivetyrungon ohella myös yhdisteen fysikaalisiin ominaisuuksiin. Yhdisteessä voi olla useita funktionaalisia ryhmiä.

Fysikaalinen

Aineen rakenteeseen liittyvä

G

Glykoli

Kaksiarvoinen alkoholi, HOCH₂CH₂OH

H

Hapetin

Aine, joka toimii hapettimena, ottaa vastaan elektroneja

Hapettuminen

Kemiallinen prosessi, jossa molekyylin elektronegatiivisten substituenttien (yleensä hapen) tai kaksoissidosten määrä lisääntyy, tai alkuaine tai molekyyli luovuttaa elektroneja ja syntyy positiivinen varaus, tai hapetusluku kasvaa.

Happo

Aine, joka voi luovuttaa protolyysireaktiossa protonin.

Heterogeeninen reaktio

Yleisesti: reaktio joka tapahtuu kahdessa faasissa, Heterogeeninen sidoksen muodostus tapahtuu anionin ja kationin välillä.

Heterolyyttinen reaktio

Reaktio, jossa kovalenttinen sidos katkeaa epäsymmetrisesti ja muodostuu anioni ja kationi

Heterosyklinen

Yhdiste on rengasrakenteinen orgaaninen yhdiste, jonka renkaassa on muitakin atomeja kuin hiiliatomeja, tavallisesti typpi-, happi- tai rikkiatomeja.

Hiilihydraatit

Orgaanisia polyhydroksiyhdisteitä, jotka koostuvat hiilestä, vedystä ja hapesta. Hiilihydraatit ovat elimistön tärkein energianlähde. Puhtaiden hiilihydraattien empiirinen kaava on (CH2O)_n. Hiilidydraatit ovat yksinkertaisia sokereita tai niistä koostuvia polymeerejä kuten selluloosa ja tärkkelys.

Hiilivety

Yhdiste, jonka molekyyleissä on vain hiili- ja vetyatomeja.

Homogeeninen reaktio

Homogeeninen sidoksen muodostus tapahtuu kahden radikaalin yhdistyessä.

Homologinen sarja

Peräkkäisten jäsenten kaavat poikkeavat toisistaan tietyn ryhmän verran.

Homolyyttinen reaktio

Reaktio, jossa kovalenttinen sidos katkeaa symmetrisesti ja muodostuu kaksi radikaalia

Hybridisaatio

Molekyyleissä samanenergiset atomiorbitaalit yhdistyvät muodostaen uusia hybridi- eli molekyyliorbitaaleja

Hydraatio (hydrataatio)

Veden liittäminen (esim. alkeenien kaksoissidoksiin)

Hydraatti

Veden ja orgaanisen tai epäorgaanisen yhdisteen muodostama kompleksiyhdiste

Hydraus

(Hydrogenolysis) tarkoittaa vedyn liittämistä (additiota) kaksoissidokseen

Hydrolyysi

Reaktio, jossa yhdiste hajotetaan veden avulla takaisin lähtöaineikseen. Esimerkiksi esterihydrolyysissä esteri hajoaa veden vaikutuksesta alkoholiksi ja karboksyylihapoksi.

Hygroskooppinen

Vettä, etenkin ilman kosteutta imevä (aine)

I

Inhibiittori

Yhdiste, joka hidastaa reaktiota

Ioni

Atomi tai atomiryhmä, joka on saanut tai luovuttanut yhden tai useampia elektroneja saaden positiivisen tai negatiivisen varauksen

Ioni-dipolisidos

Ionin ja poolisen molekyylin välinen sidos.

Ionihila

Ioniyhdisteiden kiteessä vallitseva säännöllinen järjestelmä, jossa positiiviset ja negatiiviset ionit vuorottelevat.

Ioniyhdiste

Muodostuu, kun metalli ja epämetalli reagoivat keskenään. Metalli hapettuu ja epämetalli pelkistyy, jolloin muodostuu positiivisia metalli-ioneja ja negatiivisia epämetalli-ioneja, jotka muodostavat ionihilan sähköisillä vetovoimilla. Ioniyhdisteen ioni voi olla myös moniatominen.

Isomeeri

ks. isomeria.

Isomeria

Tarkoittaa sitä, että yhdisteillä on sama molekyylikaava, mutta erilainen rakennekaava.

Isotoopit

Saman alkuaineen atomeja, joilla on eri suuruiset massaluvut. Niiden ytimessä on siis eri määrä neutroneja.

J

Järjestysluku

Ilmoittaa atomiytimessä olevien protonien määrän; sähköisesti neutraalissa atomissa on aina yhtä monta elektronia kuin on protoneja.

K

Kahtaisioni

Molekyyli, jolla on sekä anioninen (–), että kationinen ryhmä (+). Esim. aminohapot.

Kaksoissidos

sp²-Hybridisoituneet atomit voivat jakaa kaksi elektroniparia kaksoissidoksen muodostamiseksi, joista toinen muodostuu p-orbitaalien välille (pii-sidos) ja toinen sp²-orbitaalien välille (sigma-sidos)

Karboksyylihappo

Orgaaninen happo, joka sisältää -COOH-ryhmän.  Syntyy, mm. aldehydien hapettuessa.

Katalyytti

Aine, joka nopeuttaa reaktiota, mutta ei itse ota pysyvästi

Kationi

On yksi- tai useampiatominen ioni, jolla on positiivinen varaus.

Ketjureaktio

Reaktio, joka tapahtuu useiden toistuvien syklisten reaktiovaiheiden kautta. Esim. alkeenipolymeerien valmistus alkeenimonomeereistä radikaalireaktiolla.

Ketoni

Orgaaninen yhdiste, jonka funktionaalinen ryhmä on ketoryhmä (C=O). Ketoneja voidaan valmistaa hapettamalla sekundaarisia alkoholeja.

Kiraalisuus

Asymmetrisille molekyyleille ja kappaleille ominainen ominaisuus. Kiraalinen yhdiste ei ole identtinen peilikuvansa kanssa.

Klooraus

Kloorilla käsittely, kloorin liittäminen

Koordinaatiosidos

Kovalenttisen sidoksen erikoismuoto, jossa atomeita yhdistävät jaetut elektroniparit ovat peräisin samalta atomilta. Tyypillisesti koordinaatiosidoksen muodostajia ovat Lewiksen emäkset kun ne reagoivat hapon kanssa. Esimerkiksi ammoniumionissa (NH₄⁺) typpiatomin ja vetyatomin välinen koordinaatiosidos muodostuu elektroniparista, joka on peräisin typpiatomilta.

Konfiguraatio

Molekyylin atomien suhteellinen avaruudellinen järjestys

Konformaatio

Yleisesti: molekyylin avaruudellinen muoto jollakin ajanhetkellä. Yksinkertainen sidos sallii atomien pyörimisen sidosakselin ympäri, jolloin sama molekyyli voi asettua lukemattomiin eri konformaatiomuotoihin sidosten katkeamatta. Esimerkiksi etaani voi olla lomittais- tai kohdakkaiskonformaatiossa tai jossakin niiden välikonformaatiossa.

Konformaatioisomeria

Konformaatioisomeriaa esiintyy orgaanisilla yhdisteillä, joiden molekyyleissä on hiiliatomien välillä yksinkertaisia kovalenttisia sidoksia..

Konformeeri

Molekyylin konformaatio, joka tavallisesti on  energiaminimissä.

Konjugaatio

Kaksoissisidokset, jotka sijaitsevat 1,3-asemissa (esim C=C-C=C tai C=C-C=O) konjugoituvat eli niiden välissä olevalla yksinkertainen sidos on kaksoissidoksen kaltainen. 

Konsentraatio

Ilmoittaa, kuinka monta moolia ainetta on liuennut litraan liuosta. Yksikkö on mol/l ja kirjaintunnus on c.

Konstituutio

Eri atomien lukumäärä molekyylissä

Korvautumisreaktio

Ks. substituutioreaktio.

Kovalenttinen sidos

Muodostuu epämetalliatomien välille, kun ne pyrkivät täydentämään uloimman elektronikuorensa jakamalla sidoselektroniparin

Kovalenttisen sidos

Syntyy, kun atomit sitoutuvat yhdellä, kahdella tai kolmella yhteisellä elektroniparilla.

Krakkaus

Hiilivetyketjujen pilkkominen pienemmiksi

L

Rengasrakenteinen amidi. ks.  Wikipedia

Lewis-happo

Yhdiste, joka voi vastaanottaa elektroniparin ja muodostaa sidoksen

Levo

Vasen, vasemmalle kiertävä.  Aikaisemmin käytettiin merkkejä d (dekstro) ja l (levo) kuvaamaan kiraalisen yhdisteen kykyä kiertää polarisoitunutta valoa oikealle tai vasemmalle (osoitetaan nykyään merkeillä (+) tai (–))

Liittymisreaktio

Ks. additioreaktio.

Lipidit

Ovat luonnossa esiintyviä, veteen niukkaliukoisia orgaanisia yhdisteitä. Lipidejä ovat rasvat, vahat ja rasvaliukoiset vitamiinit. Lipidi-termiä käytetään biokemiassa ja biologiassa. Se ei kuvaa yhdisteen kemiallista luonnetta.

M

Markownikovin sääntö

Vetyhalogenidin (tai veden) liittyessä kaksoissidokseen, vety liittyy siihen hiilen, jossa on enemmän vetyjä.

Massaluku

Ytimessä olevien protonien ja neutronien kokonaismäärä.

Merkaptaanit

Tioalkoholeja eli tioleja, joissa alkoholin hydroksyylihappi on korvattu rikillä; merkaptaanit ovat erittäin pahanhajuisia

Meso-yhdiste

Akiraalinen diasteromeeri, jonka kiraliakeskukset kumoavat toisensa.

Metallihila

Metallissa esiintyvä säännöllinen järjestelmä, jossa positiiviset metalli ionit ovat pakkautuneet tiiviisti ja pysyvät yhdessä vapaasti liikkuvien elektronien avulla.

Metallisidos

Kuvaa metallien rakenteessa esiintyvää sähköistä vuorovaikutusta, joka syntyy metalliatomien luovuttaessa uloimpia elektronejaan yhteiseen käyttöön.

Molekyyli

Atomien yhteenliittymä, joka voi esiintyä itsenäisenä yhdisteenä

Molekyylikaava

Kaavasta ilmenee, kuinka monta kunkin alkuainelajin atomia yhdisteen molekyylissä on.

Molekyyliorbitaali

Orbitaalit, jotka kuuluvat molekyylin atomeille

Monosakkaridi

Yksinkertainen sokeri, josta di- ja polysakkaridit muodostuvat.

Mooli

Ainemäärä, jossa on 6,022 - 10" kpl (Avogardon luku) keskenään samanlaisia hiukkasia, molekyylejä, ioneja ym.

Moolimassa

Yhden moolin massa laskettuna suhteellisten atomimassojen avulla. Yksikkö on g/mol ja kirjaintunnus M.

N

Neutraali

Ei hapan eikä emäksinen, vety- ja hydroksyyli-ioniväke- vyys ovat yhtä suuret, pH-arvo on n. 7

Neutralointi

Neutraaliksi tekeminen

Newman-projektio

Molekyylin rakennetta esittävä projektio, jossa molekyyliä katsotaan kohtisuoraan hiili-hiili sidoksen suuntaisesti.

Nitraus

Nitroryhmän (-NO₂,) liittäminen orgaaniseen yhdisteeseen vetyatomin tilalle

Nitraushappo

Väkevän typpihapon ja rikkihapon seos

NMR-spektroskopia

Spektroskopian laji, jota käytetään erityisesti orgaanisten yhdisteiden rakennetutkimuksessa

Nukleofiili

Alkuaine, molekyyli tai ioni, joka voi luovuttaa elektroniparin reaktiossa

Nukleofiilinen substituutio

Reaktio, missä nukleofiili korvaa toisen nukleofiilin (esim. SN1- ja SN2-reaktiot)

O

Optinen aktiivisuus

Kiraalisten yhdisteiden (enantiomeerien) vaikutus polaroidun valon värähdystasoon.

Orbitaali

Atomiin tai molekyyliin sisältyvä alue, jolla elektroni todennäköisimmin liikkuu. Yhdelle orbitaalille voi sijoittua korkeintaan kaksi elektronia eli elektronipari, jonka elektroneilla on vastakkainen spin.

Orgaaninen

Elollinen, elollisesta luonnosta peräisin oleva

P

Pelkistin

Pystyy pelkistämään jonkin toisen alkuaineen ja hapettuu itse.

Pelkistyminen

Kemiallinen prosessi, missä molekyylin elektronegatiivisten atomien tai kaksois- ja kolmoissidosten määrä vähenee (esim. hydrausreaktio), tai alkuaine tai molekyyli ottaa vastaan elektroneja, jolloin siitä tulee varaukseltaan negatiivisempi, tai sen hapetusluku kasvaa. 

Peptidisidos

Amidisidos, joka syntyy aminohappomolekyylien välille kondensaatioreaktiossa.

Polarimetri

Laite, jolla määritetään tasopolaroidun valon kääntyminen liuoksessa jossa on optisesti aktiivista ainetta.

Polyesteri

Polymeeri, joka syntyy dikarboksyylihapon ja kahdenarvoisen alkoholin polymeroituessa.

Polymeerit

Molekyylejä, jotka ovat koostuneet vaihtelevasta määrästä pienempiä molekyylejä eli monomeerejä

Polymeroitumisreaktiossa

Yksinkertaiset monomeerimolekyylit liittyvät ketjuun suurikokoisiksi polymeerimolekyyleiksi.

Polypeptidi

Syntyy, kun useita aminohappomolekyylejä liittyy yhteen peptidisidoksilla.

Polysakkaridi

Syntyy, kun suuri joukko yksinkertaisia sokereita (monosakkarideja) liittyy yhteen.

Poolinen molekyyli

Kun molekyylissä olevien epämetalliatomien välillä on elektronegatiivisuusero, liikkuvat sidoselektronit enimmän aikaa lähempänä elektronegatiivisempaa atomia. Tällöin molekyylin sisälle muodostuu positiivinen ja negatiivinen osittaisvaraus.

Pooliton molekyyli

Kun molekyylissä ei ole elektronegatiivisuuseroa atomien välillä tai kun syntyvät osittaisvarukset varjostavat toisiaan siten, että molekyylin ulkopuolelta varausten eroa ei voi havaita, molekyyli on pooliton. Samaa alkuainetta olevien atomien välinen kovalenttinen sidos on aina pooliton.

Proteiinit

Valkuaisaineet: aminohapoista muodostuneita polypeptidejä, joilla on myös ketjun kiertymisestä ja/tai poimuttumisesta johtuva sekundaarinen ja tertiäärinen rakenne sekä tavallisesti myös kahden tai useamman polypeptidiketjun yhteen liittymisestä johtuva kvaternäärirakenne.

Protolyysireaktiossa

Tapahtuu protonin (vetyatomin ytimen) siirtyminen hapolta emäkselle.

R

R/S-isomeria

Kiraalisen hiilen sisältävän yhdisteen enantiomeerien absoluuttiset konformaatiot määritetään Cahn-Ingold-Prelog prioriteettisääntöjen avulla ja merkitään etuliitteillä R (rectus) ja S (sinister).

Radikaali

Atomi tai molekyyli, jolla on pariton elektroni

Raseeminen

Seos, joka sisältää yhtä paljon molempia enantiomeereja

Rasva

Glyserolin ja rasvahapon tai useampien rasvahappojen muodostama esteri, glyseridi

Rasvahappo

Avoketjuinen, haarautumaton karboksyylihappo, jossa on tavallisesti 16 tai 18 hiiliatomia. Hiiliketju voi olla tyydyttynyt tai sisältää yhden tai useampia kaksoissidoksia

Reaktiolämpö

Reaktioenergia ( = E_Tuotteet - E_{Lähtöaineet}  = DH ) on reaktiossa vapautunut (negatiivinen) tai sitoutunut (positiivinen) energia, reaktion alusta loppuun.

Resoluutio

Raseemisen seoksen erottaminen enantiomeereiksi, jonkin kiraalisen ainen kanssa.

Resonanssi

Kemiallinen yhdiste voidaan esittää kahdessa tai useammassa eri rakennemuodossa, jolloin todellinen rakenne on näiden sekoitus eli resonanssirakenne.

Ryhmä

Jaksollisen järjestelmän pystyrivi

S

Saippua

Muodostuu, kun rasva hydrolysoidaan alkalimetallihydroksidilla. Saippua on kemialliselta rakenteeltaan rasvahapon natriumsuolaa.

Selluloosa

Kasvien soluseinämien pääosa

Sidosenergia

Energia, joka tarvitaan sidoksen katkaisemiseen

Steerinen este

Molekyylin atomien tai ryhmien asennosta johtuva reaktion tai molekyylin liikkeen estyminen

Stereoisomeria

Avaruus- eli konfiguraatioisomeria, joka käsittää cis/trans ( E/Z), R/S ja konformaatioisomerian

Stereokemia

Molekyylien ja kompleksien kolmiulotteista rakennetta tutkiva kemian haara

Substituutio

Atomin tai molekyylin korvautuminen toisella atomilla tai ryhmällä

Substituutioreaktio

Molekyylin atomi tai atomiryhmä korvataan toisella atomilla/atomryhmällä. Tyypillinen tyydyttyneille ja aromaattisille hiilivedyille.

Suhteellinen atomimassa

Massa, joka on saatu vertaamalla tutkittavan atomin massaa hiili-12 isotoopin massaan. Suhteellisen atomimassa vanha nimitys on "atomipaino".

Suojaryhmä

Ryhmä, jota käytetään suojaamaan funtionaalista ryhmää ei-toivotuilta reaktioilta ja joka voidaan poistaa reaktion loppuvaiheessa.

Suola

Kiinteä kiteinen aine, joka on koostunut ionisidoksin.

Syklisen hiilivedyn

Molekyylissä on pelkästään hiiliatomeista muodostunut rengas.

Sykloalkaani

Sisältää hiilirenkaan, jossa on vain yksinkertaisia kovalenttisia sidoksia.

Synteesi

Yhdisteiden valmistus lähtöaineita yhdistämällä

Synteettinen

Keinotekoisesti, synteesin avulla valmistettu

T

Tasapainovakio

Kemiallisella reaktiolla aA + bB = cC + dD, on tasapainovakio (K), joka voidaan kirjoittaa:

K = ([C]^c[D]^d)/([A]^a[B]^b)

Tautomeria

Rakenneisomerian muoto, missä kaksi rakennetta muuttuu toisikseen protonin siirtymisen vuoksi

Terpeenit

Rengasrakenteisia tai avoketjuisia hiilivetyjä, joita sisältyy kasvien haihtuviin öljyihin ja pihkaan

Tyydyttymättömän hiilivedyn

Molekyyleissä on vähintään yksi kaksois- tai kolmoissidos.

Tyydyttyneen hiilivedyn

Molekyyleissä on vain yksinkertaisia kovalenttisia sidoksia.

Tärkkelys

Suurimolekyylinen polysakkaridi, jota syntyy vihreissä kasveissa yhteyttämisen tuloksena

U

Urea

Virtsa-aine, CO(NH₂)₂

V

Valkuaisaine

ks. proteiinit

van der Waalsin vuorovaikutukset (sidokset)

Hyvin heikkoja, poolittominen molekyylien välille syntyviä vuorovaikutuksia

Vapaa elektronipari

Molekyylissä oleva elektronipari (lone pair), joka ei osallistu sidosten muodostamiseen.

Vetysidos

Dipoli-dipoli-vuorovaikutuksen erikoistapaus, joka syntyy sellaisten molekyylien välille, joissa vetyatomi on liittynyt hyvin elektronegatiivisen alkuaineen atomiin (esim. F, N, O).

Vinyyli

Etenyyliryhmä, -CH=CH₂

Zaitsevin sääntö

Eliminaatioreaktiossa  kaksoissidos pyrkii muodostumaan siihen hiileen jossa on vähemmän vetyatomeja (ks. kappale 4.8 ).