8.7.1  Eetterien valmistus, fenolien ja eetterien reaktiot

Williamsonin eetterisynteesi

Tällä menetelmällä voidaan valmistaa sekä epäsymmetrisiä, (R-O-R’) että symmetrisiä eettereitä (R-O-R). Alkoholista valmistetetaan ensin alkoksidi, jonka annetaan reagoida primäärisen tai sekundäärisen alkyyli- tai aryylihalidin kanssa.

Williamsonin eetterisynteesi on S_N2-reaktio, jolloin primääriset alkyylihalidit reagoivat parhaiten. Tertiäärisen halidin tapauksessa tapahtuu E2-eliminaatio. Esimerkiksi tert-butyylimetyylieetteriä saadaan vain, jos lähtöaineina ovat metyylibromidi (tai jodimetaani tai metyylikloridi) ja tert-butoksidi. Jos lähtöaineina on tertiäärinen 2-bromi-2-metyylipropaani (t-butyylibromidi) ja metoksidi-ioni saadaan eliminaatiotuotetta, 2-metyylipropeenia.

Fenolien alkoholeille tyypilliset reaktiot

Fenoleista ei voi lohkaista vettä, eikä niitä voi muuttaa aryylihalideiksi kuten alkoholeja. Sitä vastoin Williamsonin eetterisynteesi onnistuu helposti, koska fenolin hapan OH-ryhmä ionisoituu heikon emäksen  (K₂CO₃) vaikutuksesta.

Fenolien hapettaminen kinoneiksi

Fenolien hapettaminen voimakkailla hapettimilla, kuten natriumdikromaatilla (Na₂Cr₂O₇), saa aikaan kinonien muodostumisen. Fenoli hapettuu bentsokinoniksi, joka voidaan helposti pekistää hydrokinoniksi.

Eetterien reaktiot

Eetterit reagoivat huonosti, minkä vuoksi ne ovat paljon käytettyjä liuottimia. Halogeenit, heikot hapot, emäkset ja nukleofiilit eivät aiheuta reaktiota. HI:n, HBr:n vesiliuokset tai trifluorietikkahappo (CF₃CO₂H) voivat hajottaa eetterisidoksen.

Primääriset ja sekundääriset eetterit reagoivat S_N2-mekanismilla, kun taas tertiääriset eetterit reagoivat S_N1- tai E1-mekanismilla, koska ne pystyvät helposti muodostamaan stabiileja karbokationi-välituotteita.

Päivitetty 11.11.2009