Orgaanisten yhdisteiden systemaattiset nimet muodostetaan IUPAC:n (International Union of Pure and Applied Chemistry) laatimien sääntöjen perusteella.
Systemaattinen nimi sisältää kolme osaa:
Nimen perusosa ilmoittaa yhdisteen päähiiliketjun hiiliatomien lukumäärän. Pääte ilmoittaa funktionaalisen ryhmän ja nimen alkuosa ilmoittaa päähiiliketjuun kiinnittyneet substituentit, niiden paikat ja lukumäärät.
Perusketjuksi valitaan pisin yhtenäinen hiiliketju ja nimetään se -aani- päätteen avulla. Jos yhdisteessä on useita yhtäpitkiä hiiliketjuja, valitaan perusketjuksi se, jossa on alhaisimmat paikkanumerot.
Perusketju numeroidaan siten, että siinä olevat substituentit saavat mahdollisimman alhaiset paikkanumerot
Nimetään perusketjuun kiinnittyneet substituentit (sivuryhmät tai alkyyliryhmät) yyli-päätteellä. Substituenttien nimet varustetaan paikkanumeroilla.
Jos substituentteja on useita, ne mainitaan aakkosjärjestyksessä. Identtisten alkyyliryhmien lukumäärä ilmoitetaan etuliitteillä: 2 = di-, 3 = tri-, 4 = tetra-, 5 = penta- jne.
Haarautunut sivuketju numeroidaan siten että se hiiliatomi, joka on sitoutunut kantahiilivetyyn, saa numeron 1. Haarautuneen sivuketjun nimi varustetaan suluilla.
Esimerkkitehtävä 1.
Mikä on oheisen alkaanin systemaattinen nimi?
Ratkaisu. Alkaanissa on kahdeksan hiilen ketju, jossa on kaksi metyyli substituenttia. Numerointi aloitetaan ketjun siitä päästä, jossa metyylisubstituentti on lähimpänä.
Esimerkkitehtävä 2.
Piirrä 3-isopropyyli-2-metyyliheksaanin rakenne.
Ratkaisu. Piirrä ensin heksaanin eli kuuden hiiliatomin hiiliketju.
Numeroi hiiliketju ja lisää substituentit, 3-isopropyyli ja 2-metyyli, oikeille paikoille. Lopuksi, lisää puuttuvat vetyatomit.
2.3.1 Useita funktionaalisia ryhmiä sisältävien orgaanisten yhdisteiden nimeäminen
| Sisällysluettelo | 2.4 Alkaanien ominaisuudet |
