15.6 Nukleiinihapot
Solun tumissa ja solulimassa esiintyviä suurimolekyylisiä fosforihappojohdannaisia sanotaan nukleiinihapoiksi. Nukleiinihappoihin on talletettu geneettisen informaatio (perimä) ja ne säätelevät solujen kasvua ja lisääntymistä. Kaikki nukleiinihapot muodostuvat nukleotideista. Nukleotidit ovat muodostuneet heterosyklisistä puriinin ja pyrimidiinin johdannaisista, jotka ovat liittyneet joko riboosiin (RNA) tai deoksiriboosiin (DNA), joka vielä on esteröitynyt fosforihapon kanssa. Nukleotideilla on tärkeä merkitys toimia aineenvaihdunta-tuotteiden siirtäjinä (AMP, ADP, ATP). Nukleotidi on koostunut nukleosidistä ja fosforihaposta. Soluissa on kahta eri nukleiinihappoa: deoksiribonukleiinihappoa (DNA) ja ribonukleiinihappoa (RNA). Solulimassa esiintyvä RNA suorittaa entsyymien avustamina proteiinien rakentamisen. Solun tumassa esiintyvä DNA määrää rakennettavien proteiinien aminohappojärjestyksen.
DNA:ssa on neljä erilaista heterosyklistä amiinia. Kaksi substituoitua puriinia (adeniini ja guaniini) ja kaksi substituoitua pyrimidiiniä (sytosiini ja tymiini). RNA:ssa tymiinin korvaa urasiili.
Nukleosidissa heterosyklinen emäs on kiinnittynyt sokerin C1'-hiileen. Kun tähän lisätään fosforihappo C5' hiileen fosfaattiesterisidoksella saadaan nukleotidi.
Nukleosideja:
Nukleotideja:
Tehtävä. Piirrä 2'-deoksiadenosiini-5'-fosfaatti- nukleotidin rakenne. Ratkaisu
| Sisällysluettelo | 15. Lipidit ja nukleiinihapot |