Väitöstiedote:
Toimistoissa altistutaan sisäilman epäpuhtauksille
Noin 1.6 miljoonaa suomalaista tekee työtään toimistotyöympäristöissä. Näiden
työtilojen epäpuhtaudet aiheuttavat sisäilmaongelmia, jotka voivat ilmetä
työntekijöiden oireiluna ja työperäisinä sairauksina. Sisäilma-asiantuntijoiden
tekemät sisäilmamittaukset ovat osa sisäilmaongelmien selvittelyä.
Mittaustulosten tulkinta on ollut vaikeaa, koska ongelmien aiheuttajien
tunnistamiseen sopivia toimistotyöympäristöön soveltuvia viitearvoja ei ole
ollut saatavilla.
Työterveyslaitoksen ja Kuopion yliopiston tuoreessa väitöskirjatutkimuksessa
selvitettiin Työterveyslaitoksen laajaan tutkimusaineistoon perustuen mikrobien,
haihtuvien orgaanisten yhdisteiden, formaldehydin ja teollisten
mineraalikuitujen laadullista ja määrällistä esiintymistä pääkaupunkiseudun
toimistorakennuksissa. Tutkituille sisäilman epäpuhtauksille esitettiin
sisäilmaongelmien syiden tunnistamiseen soveltuvia viitearvoja. Lisäksi
selvitettiin kemiallisten epäpuhtauksien mahdollista yhteyttä tilojen käyttäjien
kokemiin ärsytysoireisiin.
Ilmanäytteiden keskimääräiset sieni-itiö- ja bakteeripitoisuudet olivat
merkittävästi korkeampia kosteus- ja homevauriorakennuksissa kuin
ei-vaurioituneissa rakennuksissa. Ei-vaurioituneissa rakennuksissa pitoisuudet
olivat hyvin matalia. Tutkimuksen perusteella ehdotetaankin sisäilman
talviaikaiseksi viitearvoksi bakteereille tasoa 600 cfu/m3 ja sieni-itiöille 50
cfu/m3. Viitearvoja voidaan käyttää erottamaan vaurioitunut kunnossa olevasta
työtilasta.
Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (ns. VOC-yhdisteet) pitoisuudet olivat
matalia rakennuksissa, joissa ei ollut epätavanomaisia lähteitä (esim. viallisia
rakennusmateriaaleja). Tutkimus ehdottaa viitearvoksi yksittäisille
piiyhdisteille, glykoleille/glykolieettereille ja orgaanisille hapoille tasoa 10
µg/m3 ja aromaattisille hiilivedyille, alkoholeille, alifaattisille
hiilivedyille, aldehydeille, terpeeneille, estereille ja ketoneille tasoa 5
µg/m3. Toimistotilojen sisäilman formaldehydin viitearvoksi esitetään 15 µg/m3.
Teolliset mineraalikuidut (MMVF) olivat tutkimuksen mukaan yleisiä
huonepinnoilla sekä tuloilmakanavistoissa. Tulosten perusteella ehdotetaan
viitearvoksi teollisten mineraalikuitujen kahden viikon laskeumapölylle tasoa
0.2 MMVF/cm2. Tutkimuksessa havaittiin, että teolliset mineraalikuidut voivat
liittyä toimistotyöntekijöiden ylempien hengitysteiden ja silmien
ärsytysoireisiin.
Edellä luetelluille sisäilman epäpuhtauksille esitettyjä viitearvoja voidaan
käyttää toimistotutkimuksissa, jotka on tehty samoilla tutkimusmenetelmillä,
kuin tässä tutkimuksessa. Viitearvotasoja ei tule kuitenkaan käyttää
terveysriskien arviointiin. Viitearvojen ylitys viittaa siihen, että tutkitussa
tilassa on kyseessä olevan tekijän epätavanomainen lähde (esim. vaurioitunut
materiaali), joka tulisi korjata tai poistaa. Bakteereiden ja haihtuvien
orgaanisten yhdisteiden viitearvojen ylitys saattaa viitata myös puutteelliseen
ilmanvaihtoon.
Ärsytysindeksilaskelmien mukaan formaldehydi aiheuttaa sensorista ärsytystä
huomattavasti todennäköisemmin, kuin sisäilmassa yleisesti esiintyvät
VOC-yhdisteet. Formaldehydin suositeltu sisäilmataso (RIL) (4 µg/m3) ylittyi
kaikissa tutkituissa rakennuksissa.
Väitöstutkimuksen tulokset on julkaistu kansainvälisissä tieteellisissä
lehdissä.
Julkaistua tutkimusta ovat rahoittaneet Työterveyslaitos, Työsuojelurahasto ja
Yrjö Jahnssonin säätiö.
Väitöskirja on julkaistu Työterveyslaitoksen julkaisusarjassa People and Work
Research Reports. ISBN 978-951-802-908-6
Lisätietoja: Erityisasiantuntija, FM Heidi Salonen, Laadukas
sisäympäristö teema-alue, Työterveyslaitos, p. 0304742937, 040 5825072,
heidi.salonen@ttl.fi
Kuopion yliopisto
Viestintä
tiedotus@uku.fi
