Väitöstiedote:

Rottien virikeympäristön merkitys hyvinvoinnille ja tarvittavalle eläinmäärälle tutkimuksessa

Koe-eläintieteessä tutkitaan laajasti ns. 3R:n (Reduction, Refinement, Replacement) periaatteita, joiden mukaisesti eläinkokeissa vältetään käyttämästä turhia eläimiä, kokeessa olevien eläinten hyvinvoinnista huolehditaan ja aina kun mahdollista, tutkimuksissa ei käytetä lainkaan eläviä eläimiä. Yleisesti on myös tiedossa, että kun eläimet voivat hyvin kokeessa, niiden vasteet koe-toimenpiteille ovat samansuuntaiset ja hajonta on vähäisempää, jolloin pienemmällä eläinmäärällä saadaan jo luotettavia tuloksia. 3R:n periaatteet ovat laajalti hyväksyttyjä tavoitteita niin Suomen kuin Euroopankin lainsäädännössä.

Häkkikalusteet parantavat koe-eläinten hyvinvointia ja eurooppalaiset suositukset edellyttävätkin niiden käyttöä koe-eläinjyrsijöillä. Samat virikesuositukset koskevat kaikkia jyrsijöitä, vaikka eri eläinkantojen välillä onkin todettu olevan huomattavia eroja esimerkiksi käyttäytymisessä ja vasteissa erilaisille koetoimenpiteille. Rotilla on yleisesti ruokaa vapaasti saatavilla, jonka on todettu aiheuttavan liikalihavuuden, kasvainten ja sairauksien myötä lyhentynyttä elinikää. Tässä työssä tutkitaan uutta ruokintamenetelmää näiden ongelmien ratkaisemiseksi. Koe-eläinjyrsijöille kehitetyt IVC-häkit (Individually Ventilated Cages) ovat jo yleisesti käytössä, mutta niiden vaikutusta eläinten hyvinvoinnille on tutkittu vain vähän. Tämä väitöskirjatutkimus vertaa häkkikalusteiden ja rajoitetun ruokinnan vaikutusta eläinten hyvinvointiin sekä IVC- että tavanomaisissa avoimissa häkeissä. Tutkimuksessa on käytetty kahta sisäsiittoista rottakantaa tulosten sovellettavuuden lisäämiseksi, ja toisaalta perintötekijöiden vaikutusten selvittämiseksi.

Tutkimuksessa käytettiin 12 BN ja 12 F344 sisäsiittoista urosrottaa, kussakin häkissä kolme rottaa. Yhdellä rotalla jokaisessa ryhmässä oli telemetrialähetin mittaamassa verenpainetta, sykettä ja aktiivisuutta. Kukin eläinryhmä oli vuorollaan kahden viikon ajan jossain neljästä virikeryhmästä: putki, lauta, rehulauta ja verrokki. Kahdeksan viikon virikekierto toteutettiin ensin IVC-häkeissä ja sen jälkeen avoimissa häkeissä. Ennen koetta molemmista häkkityypeistä mitattiin lämpötila, ilmankosteus, äänitasot ja valaistus. Kullakin kahden viikon jaksolla rotille tehtiin kaksi toimenpidettä: häkkien vaihto ja IG(intragastrinen)-anto. Kalusteiden vaihdon yhteydessä rotilta kerättiin yksilölliset ulosteet kuuden tunnin ajalta kortikosteronin ja IgA:n määrityksiä varten. Koe-jaksojen aikana mitatuista telemetriatuloksista laskettiin keskipaineen, sykkeen ja aktiivisuuden keskiarvot neljänä eri päivänä sekä heti toimenpiteiden jälkeen.

Olosuhteet IVC- ja avoimissa häkeissä erosivat kaikkien mitattujen parametrien suhteen. Rehulautaryhmässä rotat söivät ja kasvoivat selvästi vähemmän verrattuna muihin ryhmiin etenkin avoimissa häkeissä, jolloin rotat olivat myös vanhempia. Häkkikalusteiden välillä oli eroja toimenpidevasteisiin riippuen kannasta ja häkkityypistä. Tunnin kuluessa toimenpiteistä keskipaine ja syke olivat palanneet lähes normaalille tasolle kummallakin rottakannalla. Päiväkohtaisia telemetriatuloksia tarkasteltaessa F344-rotilla oli IVC-häkeissä putkella merkittävästi korkeampi keskipaine verrokkiin nähden kuin muilla häkkikalusteilla. Ulostemäärityksissä ei todettu tilastollisesti merkitseviä eroja häkkikalusteiden välillä.

Tämä tutkimus osoittaa, että telemetrialla mitattuja keskipainetta ja sykettä voidaan käyttää arvioimaan hyvinvointia koe-eläinrotilla, ja että rehulaudalla pystytään rajottamaan rehunkulutusta vaikuttamatta rottien vuorokausirytmiin. Häkkiä jakavat seinät näyttäisivät sopivan paremmin häkkikalusteeksi rotalle kuin putki. Häkkikalustuksella on merkitystä eläinten vasteisiin, ja tätä voidaan soveltaa, kun valitaan koe-eläinjyrsijöille parhaiten sopivia virkkeitä niiden hyvinvoinnin parantamiseksi. Yleispätevien häkkikalustesuositusten antaminen on kuitenkin vaikeaa, koska perintötekijät vaikuttavat kalustevasteisiin myös lajitasolla. Tutkimustuloksista lasketut hajonnan parametrit (cv ja piste-esimaatti) puolestaan osoittavat, että tiettyjen häkkikalusteiden käyttö voi alentaa kokeessa tarvittavaa eläimäärää.

Väitöskirja on julkaistu sarjassa Kuopion yliopiston julkaisuja C. Luonnontieteet ja ympäristötieteet, ISBN 978-951-27-1196-3. Sitä voi tilata yliopiston kirjaston julkaisumyynnistä, sähköposti: yrjo.valtanen@uku.fi tai verkko-osoitteesta http://www.uku.fi/kirjasto/julkaisutoiminta/julkmyyn.shtml

Lisätietoja:
FM Niina Kemppinen
p. 050 415 4444
niina.kemppinen@helsinki.fi
 

Kuopion yliopisto
Viestintä
tiedotus@uku.fi