Väitöstiedote:
Ilman primääriset pienhiukkaset tappavat Suomessa satoja
Ilmassa leijuvat primääriset pienhiukkaset lisäävät kuolleisuutta ja
lyhentävät väestön odotettavissa olevaa elinikää. Terveyden ja hyvinvoinnin
laitoksessa tehdyssä väitöskirjatutkimuksessa on arvioitu eri pienhiukkasten
päästölähteiden aiheuttamia ennenaikaisia kuolemantapauksia Suomessa. Nyt
julkaistava väitöskirja on ensimmäinen, jossa on arvioitu kattavasti niin
suomalaisten kuin ulkomaisten päästölähteiden vaikutusta ilmanlaatuun ja
enneaikaiseen kuolleisuuteen Suomessa.
Liikenne ja pienpoltto ovat merkittävimmät kotimaiset päästölähteet
Väitöskirjatyössä arvioitiin kotimaisten ja ulkomaisten primääristen
pienhiukkaslähteiden terveysvaikutuksia Suomessa vuonna 2000. Primäärisillä
pienhiukkasilla tarkoitetaan esimerkiksi nokea, joka jo syntyessään on
hiukkasmuodossa.
Kotimaisista päästölähteistä merkittävimpiä olivat liikenne ja pienpoltto.
Yhdessä näiden kahden päästölähteen pienhiukkaspäästöjen arvioitiin aiheuttavan
vuosittain noin 140 ennenaikaista kuolemantapausta Suomessa. Muiden suomalaisten
päästölähteiden pienhiukkasten arvioitiin aiheuttavan Suomessa vuosittain noin
60 ennenaikaista kuolemantapausta. Liikenteen ja pienpolton suuri osuus johtuu
sekä pienhiukkaspäästöjen määrästä että päästölähteiden sijainnista väestön
läheisyydessä. Erityisesti kaupunkialueen päästöt ovat merkittäviä
terveysvaikutusten kannalta.
Yli puolet kuolemantapauksista johtuu ulkomailta kaukokulkeutuneista
pienhiukkasista
Muista Euroopan maista kaukokulkeutuneiden primääristen pienhiukkasten
arviointiin aiheuttavan noin 300 ennenaikaista kuolemantapausta Suomessa vuonna
2000. Pienhiukkasia kaukokulkeutui Suomeen erityisesti Venäjältä, Ruotsista,
Ukrainasta ja Virosta. Pienhiukkaset voivat kulkeutua ilmavirtojen mukana satoja
tai tuhansia kilometrejä päästölähteestä.
Väitöskirjatyössä tarkasteltiin kattavasti terveysvaikutusarvioinnin
epävarmuuksia
Ennenaikaisten kuolemantapausten arviointiin liittyy aina epävarmuuksia.
Tässä väitöskirjatyössä keskeisenä tutkimuskohteena olivat nämä epävarmuudet
sekä niiden vaikutus arvioinnin tuloksiin.
Eri hiukkasten myrkyllisyyserot tunnetaan huonosti. Niinpä tärkeimmiksi
epävarmuuksiksi tunnistettiin hiukkasseoksen myrkyllisyys kokonaisuutena sekä
hiukkasten väliset myrkyllisyyserot. Päästöjen määrään tai leviämiseen
liittyvillä epävarmuuksilla oli vähemmän merkitystä.
Väitöskirjatyötä on rahoittanut Teknologian kehittämiskeskus (Tekes),
Ympäristöministeriö sekä Ympäristöterveyden tutkijakoulu (SYTYKE). Väitöskirja
on tehty yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Suomen
Ympäristökeskuksen (SYKE), Ilmatieteen laitoksen (IL) ja Kuopion yliopiston
kanssa.
Väitöskirja on julkaistu sarjassa THL julkaisuja (Tutkimus 18), ISBN
978-952-245-101-9.
Lisätietoja:
Tutkija Marko Tainio
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Ympäristöterveyden osasto
p. 020 610 6405
marko.tainio[at]thl.fi
Kuopion yliopisto
Viestintä
tiedotus@uku.fi