Väitöstiedote:

Liikunnan teho diabeteksen ehkäisyssä voi riippua geeneistä

Tuomas Kilpeläisen väitöstutkimus tuotti uutta tietoa geenien ja liikunnan yhteisvaikutuksista kakkostyypin diabeteksen taustalla.

Tyypin 2 diabetes on kasvava kansanterveydellinen ongelma. Diabeteksen puhkeaminen riippuu osin geeneistä ja osin elintavoista. Geenejä on taustalla lukuisia, joista kunkin yksittäisen geenin vaikutus on varsin pieni. Elintapatekijöistä diabeteksen riskiä lisäävät erityisesti vähäinen liikunta, epäterveellinen ravitsemus ja lihavuus. Geeneillä ja elintavoilla on kuitenkin myös yhteisvaikutuksia. Geenit määrittävät, miten voimakkaasti elintapatekijät vaikuttavat riskiin sairastua diabetekseen. Perintötekijöistä riippuen esimerkiksi liikunta saattaa ehkäistä kakkostyypin diabetesta toisilla henkilöillä tehokkaammin kuin muilla. Vielä ei kuitenkaan täysin tiedetä, mitkä geenit selittävät liikunnan vaikutusten yksilöllisiä eroja. Tätä voidaan tutkia selvittämällä geeneissä esiintyvien DNA-vaihtelujen yhteyttä liikunnan vaikutuksiin.

Kilpeläisen väitöstyössä tutkittiin diabetekseen yhteydessä olevien geenivaihtelujen ja liikunnan välisiä yhteisvaikutuksia kakkostyypin diabeteksen synnyssä. Tutkimusaineistona oli suomalaisen diabeteksen ehkäisytutkimuksen DPS:n aineisto. Tutkimukseen osallistui noin 500 keski-ikäistä ylipainoista henkilöä, joilla oli huonontunut sokeritasapaino ja siten korkea riski sairastua diabetekseen.

Tutkimuksessa havaittiin yhteisvaikutus rasvasolujen erilaistumisen avaintekijänä toimivan PPARG-geenin ja liikunnan välillä. PPARG-geenin Ala12-muodon kantajilla oli suurentunut alttius sairastua kakkostyypin diabetekseen neljän seurantavuoden aikana. Vaikutus kuitenkin riippui liikunnan muutoksesta seurannan aikana. Ala12-geenimuoto suurensi diabeteksen puhkeamisen riskiä vain niillä koehenkilöillä, jotka vähensivät liikunnan harrastamistaan. Liikuntaa lisänneillä Ala12-geenimuoto ei suurentanut diabeteksen riskiä.

Vastaava yhteisvaikutus havaittiin myös liikunnan ja kahden insuliinin eritykseen vaikuttavan geenin, SLC2A2:n ja ABCC8:n, välillä. Liikunnan teho diabeteksen ehkäisyssä riippui siitä, mitä SLC2A2- tai ABCC8-geenin muunnosta koehenkilöt perimässään kantoivat. Lisäksi havaittiin greliinigeenin vaihtelujen muuntavan liikunnan vaikutusta painoindeksiin, vyötärönympärykseen ja terveydelle hyvän HDL-kolesterolin tasoon. Leptiinireseptorigeenin vaihtelu puolestaan muunsi liikunnan vaikutusta verenpaineeseen. Tulehdustekijä tuumorinekroosifaktori-alfaa koodaavan geenin vaihtelu muovasi liikunnan vaikutusta kehon yleiseen tulehdustilaan viittaavan C-reaktiivisen proteiinin pitoisuuteen veressä.

Tutkimus toi uutta tietoa kakkostyypin diabeteksen perinnöllisten riskitekijöiden ja liikunnan yhteisvaikutuksista. Geenivaihtelut saattavat muokata liikunnan ja muiden elintapojen vaikutuksia kakkostyypin diabeteksen puhkeamiseen ja diabeteksen aineenvaihdunnallisiin riskitekijöihin. Tutkimustulokset on kuitenkin tärkeä varmentaa muissa tutkimuksissa, ennen kuin niitä voidaan suoraan hyödyntää kakkostyypin diabeteksen ehkäisyssä.

Väitöskirja on julkaistu sarjassa Kuopion yliopiston julkaisuja D. Lääketiede. Sitä voi tilata yliopiston kirjaston julkaisumyynnistä, sähköposti: yrjo.valtanen@uku.fi, tai verkko-osoitteesta http://www.uku.fi/kirjasto/julkaisutoiminta/julkmyyn.shtml

FM, TtM Tuomas Kilpeläisen liikuntalääketieteen alaan kuuluva väitöskirja Physical activity, genetic variation, and type 2 diabetes (Liikunta, geneettinen variaatio ja tyypin 2 diabetes) tarkastetaan Kuopion yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa perjantaina 16.10.2009 klo 12 alkaen Mediteknian auditoriossa. Vastaväittäjänä on professori Urho Kujala Jyväskylän yliopistosta ja väitöstilaisuuden valvojana professori Timo Lakka Kuopion yliopistosta.

Lisätietoja:
Tuomas Kilpeläinen
p. +447865157811
tuomas.kilpelainen@mrc-epid.cam.ac.uk

Kuopion yliopisto
Viestintä
tiedotus@uku.fi