Väitöstiedote:
Liikunnan teho diabeteksen ehkäisyssä voi riippua geeneistä
Tuomas Kilpeläisen väitöstutkimus tuotti uutta tietoa geenien ja liikunnan
yhteisvaikutuksista kakkostyypin diabeteksen taustalla.
Tyypin 2 diabetes on kasvava kansanterveydellinen ongelma. Diabeteksen
puhkeaminen riippuu osin geeneistä ja osin elintavoista. Geenejä on taustalla
lukuisia, joista kunkin yksittäisen geenin vaikutus on varsin pieni.
Elintapatekijöistä diabeteksen riskiä lisäävät erityisesti vähäinen liikunta,
epäterveellinen ravitsemus ja lihavuus. Geeneillä ja elintavoilla on kuitenkin
myös yhteisvaikutuksia. Geenit määrittävät, miten voimakkaasti elintapatekijät
vaikuttavat riskiin sairastua diabetekseen. Perintötekijöistä riippuen
esimerkiksi liikunta saattaa ehkäistä kakkostyypin diabetesta toisilla
henkilöillä tehokkaammin kuin muilla. Vielä ei kuitenkaan täysin tiedetä, mitkä
geenit selittävät liikunnan vaikutusten yksilöllisiä eroja. Tätä voidaan tutkia
selvittämällä geeneissä esiintyvien DNA-vaihtelujen yhteyttä liikunnan
vaikutuksiin.
Kilpeläisen väitöstyössä tutkittiin diabetekseen yhteydessä olevien
geenivaihtelujen ja liikunnan välisiä yhteisvaikutuksia kakkostyypin diabeteksen
synnyssä. Tutkimusaineistona oli suomalaisen diabeteksen ehkäisytutkimuksen
DPS:n aineisto. Tutkimukseen osallistui noin 500 keski-ikäistä ylipainoista
henkilöä, joilla oli huonontunut sokeritasapaino ja siten korkea riski sairastua
diabetekseen.
Tutkimuksessa havaittiin yhteisvaikutus rasvasolujen erilaistumisen
avaintekijänä toimivan PPARG-geenin ja liikunnan välillä. PPARG-geenin
Ala12-muodon kantajilla oli suurentunut alttius sairastua kakkostyypin
diabetekseen neljän seurantavuoden aikana. Vaikutus kuitenkin riippui liikunnan
muutoksesta seurannan aikana. Ala12-geenimuoto suurensi diabeteksen puhkeamisen
riskiä vain niillä koehenkilöillä, jotka vähensivät liikunnan harrastamistaan.
Liikuntaa lisänneillä Ala12-geenimuoto ei suurentanut diabeteksen riskiä.
Vastaava yhteisvaikutus havaittiin myös liikunnan ja kahden insuliinin
eritykseen vaikuttavan geenin, SLC2A2:n ja ABCC8:n, välillä. Liikunnan teho
diabeteksen ehkäisyssä riippui siitä, mitä SLC2A2- tai ABCC8-geenin muunnosta
koehenkilöt perimässään kantoivat. Lisäksi havaittiin greliinigeenin vaihtelujen
muuntavan liikunnan vaikutusta painoindeksiin, vyötärönympärykseen ja
terveydelle hyvän HDL-kolesterolin tasoon. Leptiinireseptorigeenin vaihtelu
puolestaan muunsi liikunnan vaikutusta verenpaineeseen. Tulehdustekijä
tuumorinekroosifaktori-alfaa koodaavan geenin vaihtelu muovasi liikunnan
vaikutusta kehon yleiseen tulehdustilaan viittaavan C-reaktiivisen proteiinin
pitoisuuteen veressä.
Tutkimus toi uutta tietoa kakkostyypin diabeteksen perinnöllisten
riskitekijöiden ja liikunnan yhteisvaikutuksista. Geenivaihtelut saattavat
muokata liikunnan ja muiden elintapojen vaikutuksia kakkostyypin diabeteksen
puhkeamiseen ja diabeteksen aineenvaihdunnallisiin riskitekijöihin.
Tutkimustulokset on kuitenkin tärkeä varmentaa muissa tutkimuksissa, ennen kuin
niitä voidaan suoraan hyödyntää kakkostyypin diabeteksen ehkäisyssä.
Väitöskirja on julkaistu sarjassa Kuopion yliopiston julkaisuja D.
Lääketiede. Sitä voi tilata yliopiston kirjaston julkaisumyynnistä, sähköposti:
yrjo.valtanen@uku.fi, tai verkko-osoitteesta http://www.uku.fi/kirjasto/julkaisutoiminta/julkmyyn.shtml
FM, TtM Tuomas Kilpeläisen liikuntalääketieteen alaan kuuluva väitöskirja
Physical activity, genetic variation, and type 2 diabetes (Liikunta, geneettinen
variaatio ja tyypin 2 diabetes) tarkastetaan Kuopion yliopiston
lääketieteellisessä tiedekunnassa perjantaina 16.10.2009 klo 12 alkaen
Mediteknian auditoriossa. Vastaväittäjänä on professori Urho Kujala Jyväskylän
yliopistosta ja väitöstilaisuuden valvojana professori Timo Lakka Kuopion
yliopistosta.
Lisätietoja:
Tuomas Kilpeläinen
p. +447865157811
tuomas.kilpelainen@mrc-epid.cam.ac.uk
Kuopion yliopisto
Viestintä
tiedotus@uku.fi