Väitöstiedote:

Maahanmuuttajien ja terveydenhuoltohenkilöstön kohtaaminen - transnationaalinen taitoko?

Väitöstutkimuksessa kuvataan transnationaalisen osaamisen näkökulmaa perusterveydenhuollossa, turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksissa ja psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa. Tutkimuksessa haastateltujen terveydenhuoltohenkilöstön ja heidän maahanmuuttajataustaisten potilaidensa terveyteen ja hoitotilanteeseen kohdistuvat näkemykset poikkesivat usein toisistaan.

Ihmiset liikkuvat eri syistä maasta toiseen enemmän kuin koskaan ennen, ja maahanmuuttajien määrä Suomessa on tasaisesti kasvanut 1980-luvulta lähtien. Terveydenhuoltohenkilöstö on joutunut uusien haasteiden eteen kohdatessaan kaukaisista maista ja eri syistä saapuvia maahanmuuttajia päivittäisessä työssään perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Suomessa on tehty vain vähän terveydenhuoltohenkilöstön ja maahanmuuttajien kohtaamiseen liittyviä tutkimuksia.

Kulttuurinen kompetenssi on tietoa ja taitoa, jota tarvitaan eri kulttuureista tulevien asiakkaiden/potilaiden hoitamisessa. Pelkkä kulttuurien tuntemus ei monesti kuitenkaan riitä eikä ole mahdollistakaan riittää, koska maahanmuuttajien joukko Suomessa on hyvin heterogeeninen. Suomessa asuvat maahanmuuttajat edustavat noin 200 eri kulttuuria tällä hetkellä.

Kulttuurin lisäksi on monia muita tekijöitä, jotka vaikuttavat maahanmuuttajien terveyteen, sen kokemiseen, hoitoon sitoutumiseen ja terveyspalvelujen käyttöön uudessa kotimaassa. Maahanmuuton syyt, sota- ja vainokokemukset, sosiaalisen aseman ja identiteetin muutokset sekä monet diskriminaation ja rasismin kokemukset entisessä ja uudessa kotimaassa saattavat vaikuttaa maahanmuuttajien terveyteen jopa enemmän kuin kulttuuri.

Transnationaalisen osaamisen näkökulma korostaa kulttuurin huomioimisen ohella sitä, että hoidossa otetaan kokonaisvaltaisesti huomioon se sosiaalinen todellisuus, jossa maahanmuuttajat elävät. On tärkeää, että maahanmuuttajat ja terveydenhuoltohenkilöstö löytävät yhtenevän näkemyksen maahanmuuttajan hoidon tarpeesta, suunnitelluista hoitomenetelmistä ja jatkohoidosta. Maahanmuuttajan näkemystä omasta tilanteestaan ja terveydestään, niihin vaikuttavista tekijöistä ja kulttuurin merkityksestä hoitamisessaan tulisi kuulla sen sijaan, että kulttuuri nähtäisiin stereotyyppisesti tilanteessa vaikuttavana tekijänä. Lisäksi terveydenhuollossa on tarpeen hyödyntää maahanmuuttajien mahdollisuuksia säilyttää yhteydet entiseen elämäänsä, kulttuuriinsa ja tapoihinsa hoitaa terveyttään.

Tässä tutkimuksessa on kuvattu ja testattu transnationaalisen osaamisen näkökulmaa perusterveydenhuollossa, turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksissa ja psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa. Tutkimuksessa haastateltiin terveydenhuoltohenkilöstöä ja heidän maahanmuuttajataustaisia potilaitaan. Molemmat osapuolet arvioivat hoitotilannetta omasta näkökulmastaan.

Yhtenevää hoitonäkemystä ei aina löytynyt. Terveydenhuoltohenkilöstö monesti yli- tai aliarvioi maahanmuuttajien näkemyksiä terveyteen liittyvistä asioista. Henkilöstö arvioi maahanmuuttajat tyytyväisemmiksi hoitoonsa ja luottavaisemmiksi saadun hoidon suhteen kuin maahanmuuttajat. Edelleen henkilöstö arvioi maahanmuuttajien sitoutuvan huomattavasti huonommin lääkehoitoonsa kuin maahanmuuttajat itse arvioivat.

Turvapaikanhakijoilla esiintyi mielenterveyteen liittyviä ongelmia, eivätkä perusterveydenhuollon lääkärit aina tunnistaneet heidän masennustaan tai masennuksen taustalla vaikuttavia Suomessa tapahtuneita asioita. Henkilökunta ei ollut myöskään tietoinen maahanmuuttajien käyttämistä oman kulttuurinsa hoitomuodoista suomalaisten hoitomuotojen rinnalla.

Maahanmuuttajilla oli luottamusta suomalaista hoitojärjestelmää kohtaan ja osa maahanmuuttajista ei nähnyt tarpeellisenakaan pitää yllä oman kulttuurinsa tapoja hoitamisessa. Henkilöstö yliarvioi jossain määrin maahanmuuttajien oman kulttuurin käytäntöjen arvostusta. Henkilöstön kulttuuriin liittyvä lisäkoulutus ei aina taannut yhtenevää hoitonäkemystä, mutta kuitenkin useimmiten niin sairaanhoitajien kuin lääkäreidenkin kohdalla. Henkilöstön hyvä transnationaalisen osaamisen taso oli joissakin tapauksissa yhteydessä yhtenevään hoitonäkemykseen ja hoitotyytyväisyyteen etenkin lääkäreiden kohdalla. Sekä maahanmuuttajilla että terveydenhuoltohenkilöstöllä oli halua ymmärtää ja kunnioittaa toistensa terveydenhuoltoon liittämiä näkemyksiä ja arvostuksia.

Väitöskirja on julkaistu sarjassa Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet, ISBN 978-951-27-1231-1. Sitä voi tilata yliopiston kirjaston julkaisumyynnistä, sähköposti: yrjo.valtanen@uku.fi tai verkko-osoitteesta http://www.uku.fi/kirjasto/julkaisutoiminta/julkmyyn.shtml

Lisätietoja:
Kirsti Sainola-Rodriguez
p. 050 411 0780
kirsti.sainola@pkssk.fi