Vastaväittäjä: Professori Pertti Koistinen, Tampereen yliopisto
Kustos: Professori Juhani Laurinkari, Kuopion yliopisto
Aika ja paikka: Perjantai 22.5.2009 klo 12, Technopoliksen auditorio

Väitöstiedote:

Sosiaalisten verkostojen ja vuokratyön kautta työllistyy parhaiten

Työpaikka voi löytyä helpoimmin sosiaalisten verkostojen ja vuokratyön kautta. Avoimet työpaikat ovat usein sisäpiirin tietoa ja passiiviset työttömät ovat rekrytointitilanteessa muita työnhakijoita heikommilla, osoitti pk-yrityksessä tehty tapaustutkimus työsuhteen muotoutumisesta.

Pieniin ja keskisuuriin yrityksiin työllistyi Suomessa vuonna 1996 noin 673 000 työntekijää ja vuonna 2005 yli 145 000 enemmän. Vastaavasti suuriin yrityksiin työllistyi vuonna 1996 noin 454 000 työntekijää ja vuonna 2005 yli 55 000 enemmän. Kyseisellä ajanjaksolla pk-yrityksiin työllistyneiden määrän lisäys on siis lähes kolme kertaa enemmän kuin lisäys suuriin yrityksiin.

Pk-yritystasolla työllistymiseen ja työllistämiseen liittyvää tutkimusta on tehty vähän, vaikka pk-yrityksiin työllistyy noin 62 prosenttia kaikista yrityksissä työskentelevistä työntekijöistä. Erityisen vähän on yksilötasolla tai ”tehtaan porttien sisäpuolella” tehtyä tutkimusta. Tämän tutkimuksen tulokset kuvaavat osaltaan yhdessä teollisessa pk-yrityksessä tapahtuvaa sosiaalipoliittisesti tärkeää työelämään integroitumista.

Aiemmissa rekrytointitutkimuksissa on havaittu, että alle puolet avoimista työpaikoista ilmoitetaan työvoimahallinnon järjestelmiin. Tämän tutkimuksen tulokset tukevat aiempia tutkimustuloksia. Työllistyäkseen tutkittuun teolliseen pk-yritykseen työnhakijan on kannattanut hakea työtä aktiivisesti suoraan yrityksestä. Yritykseen työllistyneistä kaksi kolmesta on työllistynyt sosiaalisen verkoston kautta.

Työnhakijat valikoituvat

Tieto avoimista työpaikoista on sellaista hiljaista sisäpiiritietoa, joka tulee yritysten työntekijöiden tai yrityksessä olevien vuokratyöntekijöiden tietoon ennen laajempaa tietoisuutta. Pelkästään työvoimahallinnon palveluita käyttävät työnhakijat jäävät näissä tilanteissa aktiivisempien työnhakijoiden varjoon. Tutkimus osoitti, että työvoimahallintoon kohdistuu kehittämispaineita, sillä havaittavissa oli piirteitä työnhakijoiden valikoitumisesta.

Työn kausiluonteisuus ja työn edellytysten muutokset vaikuttavat yrityksen rekrytointikäytäntöihin. Yrityksessä avoimet työpaikat syntyvät työhön liittyvän kysynnän muutosten mukaan. Työllistämisessä vuokratyö voi olla tietoisesti valittu rekrytointivaihtoehto. Tutkitussa teollisessa pk-yrityksessä vuokratyö on tullut määräaikaisten työsuhteiden tilalle. Työllistymisen näkökulmasta vuokratyöjaksoilla työntekijällä on mahdollisuus antaa työnäyttö työnantajalle käytännön työtilanteissa. Silloin työpaikkojen täyttämisessä vuokratyöntekijät ovat etusijalla.

Työpaikkoihin valitaan sekä päteviä että sopivia työntekijöitä. Valinnan perusteina ovat mitattavat objektiiviset tekijät, kuten sosioekonominen tausta ja koulutus, sekä työnhakijoiden minäkäsityksistä muodostetut subjektiiviset edellytykset. Työnhakijat tuovat hakemuksissaan itsestään esille niitä puolia, joiden he olettavat liittyvän menestykseen työnhakuprosessissa, työssä ja työyhteisössä.

Luotettavuus, tuloksellisuus ja pitkäjännitteisyys työllistymisen edellytyksinä

Erilaiset työn sisällöt korostavat työnhakijan erilaisia työllistymisedellytyksiä. Luotettavuus osoittautui muita voimakkaammaksi valintakriteeriksi toimistotyöhön työllistymisessä. Prosessityön hakemisessa korostuivat luotettavuuden lisäksi tuloksellisuus ja pitkäjännitteisyys.

Tutkitussa aineistossa työnhakijoiden esille tuomat luotettavuuden edellytykset muodostuvat rehellisyydestä, luotettavuudesta ja vastuuntuntoisuudesta. Mitattavista tekijöistä luotettavuuden edellytyksiä selittävät koulutus, haetun työn luonne sekä sosioekonominen tausta eli ikä, sukupuoli, varusmiespalveluksen suorittaminen ja ajokortti.

Vastaavasti tuloksellisuuden edellytykset muodostuvat joustavuudesta, tarkkuudesta ja täsmällisyydestä, oma-aloitteisuudesta, yhteistyökyvystä sekä kiinnostuksesta uusiin asioihin. Tuloksellisuuden edellytyksiä selittävät koulutus, työnhakijan aiempi työhistoria ja tiedonsaantiväylä sekä sosioekonomisista taustatekijöistä sukupuoli, ikä ja lasten lukumäärä.

Pitkäjännitteisyyden edellytykset määrittyvät ahkeruudesta, aktiivisuudesta, vastuuntuntoisuudesta ja pitkäjännitteisyydestä. Selittäviä tekijöitä ovat sosioekonominen tausta eli lasten lukumäärä, suoritettu varusmiespalvelus ja ajokortti, koulutus, työnhakijan työmarkkinatilanne, työnhakijan ammatillinen tavoitetaso sekä työhakemukseen liittyvä informaatio.

Työtön työllistyy muita huonommin

Sosiaalipoliittisesti erittäin merkittävä tutkimustulos on työnhakijan työmarkkinatilanteen vaikutus työllistymiseen. Työttömänä tai työvoimahallinnon koulutuksessa olleista työnhakijoista yhdeksän kymmenestä jäi edelleen työttömäksi. Työttömyyden pitkittymisestä voi tulla itseään ruokkiva kierre. Pitkäaikaistyöttömien työllistymisedellytykset jäävät jälkeen työhön liittyvien vaatimusten muuttuessa. Tulos tukee aiemmissa tutkimuksissa tehtyjä havaintoja.

Väitöskirja on julkaistu sarjassa Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 169, ISBN 978-951-27-1228-1. Sitä voi tilata väittelijältä osoitteesta yrjo.palosuo@gmail.com, yliopiston kirjaston julkaisumyynnistä osoitteesta yrjo.valtanen@uku.fi, tai verkko-osoitteesta http://www.uku.fi/kirjasto/julkaisutoiminta/julkmyyn.shtml

Lisätietoja:
Yrjö Palosuo
p. 040 550 2290
yrjo.palosuo@gmail.com

Kuopion yliopisto
Viestintä
tiedotus@uku.fi