Vastaväittäjä: Professori Sanna Salanterä, Turun yliopisto
Kustos: Professori Katri Vehviläinen-Julkunen, Kuopion yliopisto
Aika ja paikka: 17.4.2009 klo 12, Medistudian auditorio ML1

Väitöstiedote:

Lisääkö tieto nivelreumapotilaiden sairauden oireiden hallintaa?

Nivelreumapotilaat saavat reumahoitajilta ensisijaisesti lääkehoitoon liittyvää ohjausta, mutta itsehoidon ohjaus jää vähemmälle, osoittaa tuore väitöstutkimus. Tulosten perusteella reumahoitajien kannattaa tarjota potilaille enemmän tunnetukea sairauden alkuvaiheessa ja hyödyntää enemmän ryhmäohjausta, jonka on todettu vahvistavan potilaan tunnetta sairauden hallinnasta.

Nivelreumaa sairastavan potilaan ohjauksen tarkoituksena on antaa potilaalle riittävästi tietoa sairaudesta ja sen hoidosta sekä vahvistaa potilaan hallinnan tunnetta. Hallinnan tunne on sairastuneen oma kokemus siitä, että hän pystyy itse vaikuttamaan sairauden oireisiin. Vahva hallinnan tunne auttaa potilasta tulemaan toimeen sairauden kanssa arkielämässä ja lisää hänen riippumattomuuttaan terveyspalveluista. Potilaat, joilla on vahva hallinnan tunne, kokevat myös elämänlaatunsa paremmaksi.

Väitöstutkimuksen tavoitteena oli kuvata, missä asioissa ja miten reumahoitajat ohjaavat nivelreumapotilaita sekä miten paljon potilaat itse tietävät sairaudestaan ja sen hoidosta. Yhtenä tarkoituksena oli myös kuvata, millainen hallinnan tunne potilailla on sekä miten se korreloi potilaan tiedon ja fyysisen toimintakyvyn kanssa. Myös potilaiden tyytyväisyyttä saamaansa ohjaukseen selvitettiin. Tutkimukseen osallistui 80 reumahoitajaa 52 sairaalasta tai terveyskeskuksesta ja 252 nivelreumapotilasta 34 sairaalasta tai terveyskeskuksesta eri puolilta Suomea.

Reumahoitajan työhön kuuluu nivelreumaan sairastuneen potilaan ohjaus. Reumahoitajat ovat sairaan- tai terveydenhoitajia, jotka ovat syventäneet osaamistaan reumapotilaiden hoitoon. Reumahoitajia on koulutettu Reumasäätiön sairaalassa Heinolassa vuodesta 1995 lähtien, ja heitä työskentelee sairaaloissa ja terveyskeskuksissa.

Tutkimus tuotti uutta tietoa nivelreumapotilaan ohjauksen sisällöstä sekä siitä, miten paljon potilaat tietävät sairaudestaan ja miten vahva hallinnan tunne heillä on. Lisäksi tutkimuksella saatiin uutta tietoa tiedon ja hallinnan tunteen välisestä yhteydestä. Näitä ei ole aikaisemmin tutkittu Suomessa.

Tulosten mukaan reumahoitajat ohjasivat potilaita ensisijaisesti lääkehoidossa ja sen seurannassa, kun taas itsehoidon ohjaus jäi vähemmälle. Itsehoidon ohjauksen tarkoituksena on opettaa potilaille keinoja selviytyä sairauden oireiden kanssa arjessa. Itsehoidon ohjaus sisälsi tietoa siitä, miten potilaat voivat pitää yllä toimintakykyään, vähentää nivelkipuaan käyttämällä vaihtoehtoisia kivunhoitomenetelmiä kipulääkkeiden lisäksi sekä miten potilaat voivat tarkkailla omaa vointiaan. Reumahoitajat ohjasivat potilaita ensisijaisesti yksilöllisesti, eli kahdenkeskisesti. Sen sijaan reumahoitajat osallistuivat vain vähän ryhmäohjaukseen.

Potilaiden tieto sairaudestaan ja sen hoidosta vaihteli heikosta tiedosta hyvään tietoon, samoin heidän hallinnan tunteensa vaihteli heikosta hallinnan tunteesta vahvaan hallinnan tunteeseen. Kuitenkaan potilaiden hyvä tieto sairauden hoidosta ei ollut yhteydessä vahvaan hallinnan tunteeseen. Potilaat kokivat muun muassa kivun hallinnan tunteensa heikommaksi, jos he joutuivat käyttämään lääkkeettömiä menetelmiä nivelkipunsa hoitoon. Lisäksi ne potilaat, jotka olivat tyytymättömiä terveydentilaansa, kokivat hallinnan tunteensa heikoksi. Heikko hallinnan tunne oli yhteydessä heikkoon toimintakykyyn. Vaikka tutkimuksessa mukana olleet nivelreumapotilaat olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä saamaansa ohjaukseen, he olisivat toivoneet reumahoitajilta enemmän emotionaalista tukea sairauden alkuvaiheessa.

Nivelreumapotilaan hallinnan tunteen vahvistamiseksi potilaan ohjauksen sisältöön tulee kiinnittää huomiota ja suunnitella sisältö kunkin potilaan tarpeista lähtien. Lisäksi reumahoitajien tulee käyttää vaihtoehtoisia ohjausmenetelmiä yksilöllisen ohjauksen rinnalla, koska ryhmäohjauksen on todettu vaikuttavan myönteisesti hallinnan tunteen vahvistumiseen. Reumahoitajien tulee myös keskittyä nykyistä enemmän potilaiden alkuvaiheen ohjaukseen ja sairastumisen aiheuttamien tunteiden käsittelyyn ja siten vahvistaa potilaan luottamusta omiin kykyihinsä selvitä sairauden oireiden kanssa arjessa. Tutkimuksessa tuotettu tieto on käyttökelpoista myös muiden pitkäaikaissairaiden potilaiden ohjauksen kehittämisessä.

Väitöskirja on julkaistu sarjassa Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet, ISBN 978-951-27-1226-7. Sitä voi tilata yliopiston kirjaston julkaisumyynnistä, sähköposti: yrjo.valtanen@uku.fi, tai verkko-osoitteesta http://www.uku.fi/kirjasto/julkaisutoiminta/julkmyyn.shtml .

Lisätietoja:
Paula Mäkeläinen
Mikkelin ammattikorkeakoulu
p. 040 529 1193
paula.makelainen@mamk.fi

Kuopion yliopisto
Viestintä
tiedotus@uku.fi