Kärnä Sirpa (YTM) 24.1.2009Yhteiskuntatieteellinen tiedekuntaSosiaalityöPersistence and change in Well-being in the Third Age. A Longitudinal Study of Ageing People’s Life Course at Varkaus in 1991 and 2004 (Hyvinvoinnin pysyvyyttä ja muutosta kolmannessa iässä. Ikääntyvien henkilöiden elämänkulun seuranta vuosina 1991 ja 2004 Varkauden kaupungissa)
Vastaväittäjä: Tutkijatohtori Marjaana Seppänen, Helsingin yliopisto Väitöstiedote: Uuden ikääntymisen kulttuuri muotoutumassaEläkkeelle siirtyvät henkilöt eivät enää asetu perinteisen vanhuksen rooliin, vaan he haluavat elää uutta elämänvaihetta ja käyttää hyödykseen aikaisempaa enemmän tarjolla olevia vaihtoehtoja. Eläkeikäisten elämä on sekä aineellisesti että kulttuurisesti muuttumassa. Vuosina 1939–1945 syntyneillä on edeltäjiään korkeampi koulutus, korkeammat eläketulot, parempi terveys, monipuolisemmin varustetut kodit sekä laajempi ystäväverkosto. He näkevät tulevaisuutensa edeltäjiään turvallisempana ja haluavat käyttää nykyistä enemmän aikaa itsensä kehittämiseen, lomailuun terveyskylpylöissä, matkailuun ulkomailla sekä kulutustavaroiden ostamiseen. Tärkeintä vapaa-ajan toiminnassa on elämästä nauttiminen, terveyden ylläpitäminen ja kanssakäyminen muiden ihmisten kanssa. Kaikissa ikäryhmissä vanhuus nähdään luonnollisena vaiheena tulevassa elämänkulussa. Toivotuinta vanhuudessa on asua omassa kodissa ja saada sinne riittävästi palveluja. Ikääntyvät itse tuottavat uuden ikääntymisen käytännötAktiivisesti toimivat eläkeikäiset huolehtivat itsestään, mikä tulee nähdä voimavarana perhe- ja asuinyhteisöissä, sekä mahdollistaa heille itsenäinen toiminta elämäntilanteen mukaisesti. He tulevat käyttämään aikaisempaa enemmän rahaa itsehoitoon, palveluihin ja moniin harrastuksiin. Vaikka eläkeikäisten aktiivisuuden taso vaihtelee, eristäytyviä heidän joukossaan on vähän, sillä aktiivista ja heille itselleen merkityksellistä toimintaa tapahtuu myös kodin piirissä. Omat kiinnostuksen kohteet tukevat identiteettiä ja parantavat toimintakykyä. Vuosina 1939–1945 syntyneet ovat käynnistämässä uutta ikääntymisen kulttuuria, ja seuraavien ikäpolvien voidaan odottaa jatkavan muutosta omassa elinympäristössään. Uusi ikääntyminen haastaa vanhuspalvelujen käytännötEläkeikäisten hyvinvoinnin ja tulevaisuuden toiveiden toteuttaminen edellyttää suomalaiselta yhteiskunnalta talouden kestävyyttä sekä eri toimijoiden yhteisymmärrystä eläke- ja palvelujärjestelmän kehittämisestä. Tulevaisuuden vanhukset eivät toivo perinteisessä vanhainkodissa asumista. Toimettomuuden ja yksinäisyyden he näkevät hyvinvointinsa uhkana. Vaikka vanhuuden hoivapalvelujen tarve on siirtymässä nykyistä myöhempään ikään, on asuinympäristöjen kehittäminen esteettömiksi ja tietoteknisesti toimiviksi pikainen tehtävä. Kotipalvelujen saatavuuden ja laadun kehittämisen haaste voimistuu vuosi vuodelta. Vanhusten asuinympäristöissä tarvitaan päivätoimintaa, lähiryhmiä ja korttelikahviloita, joissa voi omatoimisesti tavata ihmisiä ja osallistua toimintaan. Vanhukset luottavat ammattihenkilöstön apuun ja odottavat yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Varhain eläkkeelle siirtyneet ikäpolvetTutkimukseen osallistuneet kuuluvat varhaisessa iässä, 55–59-vuotiaana, eläkkeelle siirtyneisiin ikäpolviin. Heillä on odotettavissa pitkä 25–30 vuoden eläkeikä, uusi elämänvaihe, jota on kutsuttu ”kolmanneksi iäksi”. Uutta elämänvaihetta ovat kasvattaneet alkupäästä varhainen eläkkeelle siirtyminen ja loppupäästä eläkkeelle jääneiden elinajan odotteen jatkuminen. Vaikka väestön ikääntymistä on tutkittu paljon niin Suomessa kuin muissa länsimaissa, yhä pitenevästä eläkeiästä ja sen merkityksestä vanhuuteen on toistaiseksi vähän tietoa. Tämä tutkimus perustuu kahteen kyselyaineistoon, joista ensimmäinen (279 henkilöä) kerättiin 46–65-vuotiailta vuonna 1991 ja seuranta-aineisto (147 henkilöä) samoilta henkilöiltä vuonna 2004, jolloin he olivat saavuttaneet 59–78 vuoden iän. Ikääntyvien hyvinvoinnin osa-alueita analysoitiin sukupuoli- ja syntymävuosiryhmittäin, ja 13 vuoden aikana tapahtuneita muutoksia etsittiin vertaamalla vuoden 1991 tietoja vuoden 2004 tietoihin. Tutkimuksen tulokset ovat hyödynnettävissä ikääntyvien palvelutarpeiden analyyseissä ja suunnittelussa erityisesti kaupunkimaisissa kunnissa, joissa on tarpeen katsoa riittävän kauas tulevaisuuteen ja arvioida eri-ikäisten hyvinvointipalvelujen tulevia haasteita. Väitöskirja on julkaistu sarjassa Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet, ISBN 978-951-27-1225-0. Sitä voi tilata yliopiston kirjaston julkaisumyynnistä, sähköposti: yrjo.valtanen@uku.fi tai verkko-osoitteesta http://www.uku.fi/kirjasto/julkaisutoiminta/julkmyyn.shtml Lisätietoja: |