Vastaväittäjä: Professori Arja Isola, Oulun yliopisto
Kustos: Professori Katri Vehviläinen-Julkunen, Kuopion yliopisto
Aika ja paikka: Lauantai 17.1.2009 klo 12, Canthian auditorio L2

Väitöstiedote:

Lisääkö hoitaminen kärsimystä?

Sairaiden hoitamisen tarkoituksena on kautta aikojen ollut vähentää ja lievittää sairaan kärsimystä. Hoitaminen voi kuitenkin myös lisätä kärsimystä. Tätä kärsimystä voidaan nimittää ’hoitokärsimykseksi’ erotukseksi itse sairauden aiheuttamasta ’sairauskärsimyksestä’.

TtM Kaija Toivasen väitöskirjatutkimus ’Käsite- ja argumentaatioanalyysi Katie Erikssonin kärsimystä koskevasta ajattelusta’ käsittelee kolmea tärkeää kysymystä: Mikä on kärsimyksen olemus, mikä on sen tarkoitus ja mikä on kärsimyksen merkitys? Tässä teoreettis-filosofisessa tutkimuksessa analysoitiin kärsimystä hoitamista kuvaavan teorian pohjalta.

Aihetta on tähän saakka tutkittu pääasiassa empiirisesti. Teoreettisen tarkastelun avulla sairauden, hoitamisen ja kärsimyksen suhteita käsittelevä malli sai tässä tutkimuksessa kuitenkin selkeämmän muodon, ja näin se voi paremmin palvella sekä hoitotieteellistä tutkimusta että itse hoitamista. Tutkimus tuotti uutta ja käytäntöön sovellettavaa tietoa, jota voidaan käyttää mm. hoitotakuu- ja priorisointikeskustelussa.

Kärsimyksen tarkoitus ja merkitys

Kärsimyksen tarkoituksen ja merkityksen kysyminen on tärkeää sekä ihmiselle itselleen, että usein myös lähellä oleville. Tarkoitus ei kuitenkaan ole kärsimisessä itsessään, vaan useimmiten se löydetään seurauksista. Joskus myös syy antaa kärsimiselle tarkoituksen.

Koska tarkoitus määräytyy sen mukaan, minkä merkityksen ihminen kärsimykselle antaa, on tarkoitus aina ainutkertainen. Jokaisen on myös mahdollista itse löytää oman kärsimyksensä tarkoitus ja tarkoituksen mukanaan tuoma arvo.

Hoitokärsimykseen on monia syistä

Osa hoidon aiheuttamasta kärsimyksestä on väistämätöntä. Tämän ymmärrämme ajatellessamme esimerkiksi monien vaikeiden sairauksien rankkoja hoitoja. Tällaista hoidosta johtuvaa kärsimystä voidaan kaikin keinoin pyrkiä lievittämään, mutta sen poistaminen kokonaan on usein mahdotonta.

Osa hoitokärsimyksestä voi aiheutua myös terveydenhuolto-organisaation rakenteesta, esimerkiksi hoitoon pääsyn vaikeudesta tai hoitohenkilökunnan puutteesta. Tämän kärsimyksen poistaminen vaatii yhteiskunnallisia toimenpiteitä, ja vaikka tällaisen hoitokärsimyksen poistaminen ei ole eikä saa olla mahdotonta, se usein vaatii paljon aikaa.

Kärsimyksen vähentäminen hoidossa vaatii tiedostavaa asennetta henkilökunnalta

Hoitaminen aiheuttaa myös kärsimystä, joka ei ole välttämätöntä, vaan joka johtuu hoito-organisaatioissa työskentelevien vääristä asenteista. Potilaan ja hoitavan asiantuntijan – lääkärin, sairaanhoitajan – suhde on aina suhde, jossa potilas luovuttaa hoitavalle henkilölle omaa itseään koskevaa valtaa. Usein tämän valta-aseman olemassaoloa ei huomata eikä haluta tunnustaa.

Toisinaan valta on pääasiassa asiantuntijuuteen perustuvaa, toisinaan taas on kyse potilaan heikentyneestä kyvystä päättää itse itseään koskevia asioita. Valtaa, joka näin siirtyy hoitohenkilökunnalle, voidaan käyttää hyvin ja oikein, mutta sitä voidaan käyttää myös huonosti ja väärin. Vallan väärinkäyttö aiheuttaa potilaalle tarpeetonta kärsimystä. Vallan väärinkäyttö tulee ilmi väärinä tekoina potilasta kohtaan – huonona hoitona, hoitamatta tai suojaamatta jättämisenä – ja potilaan huonona kohteluna. Juuri huono kohtelu onkin se hoitokärsimyksen muoto, josta potilaat useimmin valittavat.

Vallan väärinkäytöstä johtuvan hoitokärsimyksen taustalla ovat hoitohenkilökunnan väärät ja usein tiedostamattomat asenteet. Tärkeimpiä asenteita, jotka jokaisen hoito-organisaatiossa työskentelevän tulisi tiedostaa, ovat oma ihmiskäsitys ja siihen kuuluva ihmisarvoa koskeva näkemys. Ihmisarvon kunnioittamisesta nousee sellainen hoito ja huolenpito, joka ei aiheuta potilaalle tarpeetonta kärsimystä.

Väitöskirja on julkaistu sarjassa Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet, ISBN 978-951-27-1223-6. Sitä voi tilata yliopiston kirjaston julkaisumyynnistä, sähköposti: yrjo.valtanen@uku.fi tai verkko-osoitteesta http://www.uku.fi/kirjasto/julkaisutoiminta/julkmyyn.shtml

Lisätietoja:
Kaija Toivanen
toivanen.kaija@pp.inet.fi
p. 040 526 3012