Vastaväittäjä: Dosentti, FT Hannu Norppa, Työterveyslaitos
Kustos: Professori Jukka Juutilainen, Kuopion yliopisto
Aika ja paikka: Tiistai 16.6.2009 klo 12, Medistudian auditorio ML1
Väitöstiedote:
Sähkömagneettiset kentät muuttavat solujen vasteita ympäristöstressiin
Tässä väitöstutkimuksessa havaittiin suhteellisen heikoilla
sähkömagneettisilla kentillä olevan vaikutuksia solunjakautumiseen, solusyklin
säätelyyn ja ohjelmoituun solukuolemaan eli apoptoosiin. Vaikutuksia havaittiin
kun soluja altistettiin sähkömagneettisille kentille yhdessä
ultraviolettisäteilyn (UV) tai oksidatiivistä stressiä aiheuttavan kemikaalin (menadionin)
kanssa. Sähkömagneettisilla kentillä yksinään ei havaittu olevan
soluvaikutuksia.
Nykyaikainen teollistunut yhteiskuntamme rakentuu hyvin suurelta osin
sähköisten laitteiden ja sovellusten käyttöön, mikä on lisännyt ihmisten
altistumista erilaisille sähkömagneettisille kentille niin työssä kuin
vapaa-ajallakin. Sähkön siirto- ja jakelujärjestelmät sekä erilaiset
sähkölaitteet aiheuttavat pientaajuisia eli 50 Hz magneettikenttiä. Tällaisten
magneettikenttien biologisia vaikutuksia on jo tutkittu paljon, mutta tieto
terveydelle haitallisista vaikutuksista on edelleen ristiriitaista.
Matkapuhelimet ja muut langattoman viestinnän sovellukset lähettävät
suurtaajuisia (400-3000 MHz) sähkömagneettisia kenttiä eli radiotaajuussäteilyä.
Altistuminen radiotaajuussäteilylle on voimakkaasti kasvanut
viestintäteknologian kehityksen myötä. Sähkömagneettisille kentille ei
lukuisista tutkimuksista huolimatta ole löydetty mekanismia, joka selittäisi
epäiltyjä tai havaittuja terveyshaittoja, kuten kohonnutta leukemiariskiä
voimalinjojen lähellä asuvilla lapsilla. Suoria DNA-vaurioita sähkömagneettiset
kentät eivät nykykäsityksen mukaan pysty aiheuttamaan. On kuitenkin näyttöä,
että etenkin pientaajuiset magneettikentät voisivat tehostaa muiden
ympäristötekijöiden vaikutusta.
Tässä väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin pientaajuisen magneettikentän ja
radiotaajuussäteilyn vaikutuksia erilaisiin soluviljelmiin. Kokeissa soluja
altistettiin sekä sähkömagneettisille kentille että DNA-vaurioita ja
oksidatiivistä stressiä aiheuttaville ympäristötekijöille.
Tutkimuksessa havaittiin pientaajuisen magneettikentän muuttavan
leivinhiivasolujen ja hiiren L929 fibroblastisolujen vasteita DNA-vaurioon.
Samanaikainen altistus UV-säteilylle ja 50 Hz magneettikentälle vahvisti
UV-säteilyn aiheuttamaa hiivan solusyklin pysähtymistä G1-vaiheeseen ja solun
kasvun hetkellistä pysähtymistä. Hiiren fibroblastisoluissa 50 Hz
magneettikenttäaltistuksen havaittiin estävän menadionin aiheuttamaa apoptoosia
ja vahvistavan menadionin aiheuttamaa solusyklin pysähtymistä. Tämä ilmiö oli
kuitenkin riippuvainen altistusjärjestyksestä: magneettikenttäaltistus ennen
menadionia aiheutti yllä kuvatut vaikutukset, kun taas magneettikenttäaltistus
menadionin jälkeen ei muuttanut soluvasteita. Väitöstutkimuksessa tutkittiin
myös selittyvätkö havaitut 50 Hz magneettikentän vaikutukset muutoksilla solujen
happiradikaalitasoissa. Tutkimuksessa käytetyillä mittausmenetelmillä tätä
yhteyttä ei voitu osoittaa.
Radiotaajuussäteily aiheutti UV-säteilylle altistetuissa hiivasoluissa
lisääntynyttä apoptoosia, kun solut altistettiin GSM-matkapuhelimissa käytetylle
pulssimoduloidulle signaalille. Samantasoisella radiotaajuussäteilyllä ilman
pulssimodulaatiota ei havaittu vaikutuksia. Radiotaajuussäteilyn modulaatiosta
riippuvista vaikutuksista on ristiriitaisia tuloksia, ja sen vuoksi tämä
havainto vaatii lisää tutkimuksia.
Tutkimuksessa saadut tulokset pientaajuisten magneettikenttien
yhteisvaikutuksista muiden ympäristötekijöiden kanssa voivat olla merkittäviä
magneettikenttien terveysriskien arvioinnin kannalta. Vaikutuksia havaittiin
suhteellisen pienillä kentän voimakkuuksilla (100-300 µT), jollaisia esiintyy
elinympäristössä (lähinnä työpaikoilla). Väitöstutkimuksen tulokset antavat
aihetta jatkotutkimuksiin sähkömagneettisten kenttien ja muiden
ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksista.
Tutkimus on tehty Kuopion yliopiston Ympäristötieteen laitoksella.
Väitöskirja on julkaistu sarjassa Kuopion yliopiston julkaisuja C.
Luonnontieteet ja ympäristötieteet 253, ISBN 978-951-27-1191-8;
978-951-27-1286-1 (PDF). Sitä voi tilata yliopiston kirjaston julkaisumyynnistä,
sähköposti: yrjo.valtanen@uku.fi tai verkko-osoitteesta http://www.uku.fi/kirjasto/julkaisutoiminta/julkmyyn.shtml
Lisätietoja:
Ari Markkanen
Kuopion yliopisto, Ympäristötieteen laitos
puh. 020 610 6480
ari.markkanen@thl.fi
Kuopion yliopisto
Viestintä
tiedotus@uku.fi