Vastaväittäjä: Professori Ville Valtonen, Helsingin yliopistollinen sairaala
Kustos: Akatemiaprofessori Markku Laakso, Kuopion yliopisto
Aika ja paikka: Lauantai 3.10.2009 klo 12, KYS Auditorio 2
Väitöstiedote:
Tulehdusvaste on aktivoitunut tyypin 2 diabeetikoiden jälkeläisillä
Eija Ruotsalainen tutki väitöskirjatyössään korkeassa diabetesriskissä olevien tyypin 2 diabeetikoiden jälkeläisten tulehdusvasteen aktivoitumista, verisuonten endoteelin toimintahäiriötä ja aineenvaihdunnan muutoksia.
Tyypin 2 diabetes on yleinen kansantauti, jonka esiintyvyys kasvaa lähes kaikissa maissa. Epidemian mittasuhteet saanut sairaus liittyy länsimaiseen elämäntapaan, ylipainoon ja vähäiseen liikuntaan. Tauti liitännäissairauksineen aiheuttaa merkittäviä inhimillisiä kärsimyksiä ja taloudellisia kustannuksia. Tyypin 2 diabeteksen kehittymisen yksityiskohtia ei edelleenkään tunneta. Matalan asteen tulehdusreaktio sekä verisuonten endoteelitoiminnan häiriö liittyvät tähän sairauteen ja ennustavat sen kehittymistä. Sen sijaan on selvittämättä, edeltääkö tulehdusreaktio tämän sairauden kehittymistä tyypin 2 diabeetikkojen jälkeläisillä.
Ruotsalaisen väitöskirjatyön tarkoituksena oli tutkia tyypin 2 diabeteksen kehittymistä edeltäviä aineenvaihdunnan, matalan asteen tulehdusvasteen sekä verisuonten endoteelitoiminnan muutoksia. Tutkimusaineisto koostui 129 henkilöstä, jotka olivat tyypin 2 diabeetikkojen jälkeläisiä ja iältään 25–50-vuotiaita. Heidän glukoosi- ja energia-aineenvaihduntansa tutkittiin perusteellisesti. Näiden henkilöiden riski sairastua tyypin 2 diabetekseen on sukurasituksen vuoksi suuri, joten heitä tutkimalla on mahdollista selvittää diabeteksen kehittymiseen liittyviä tekijöitä.
Tutkimuksessa havaittiin, että useat matalan asteen tulehdusmerkkiaineet olivat koholla tyypin 2 diabetesta sairastavien jälkeläisillä eikä tulehdusta kuvaavien merkkiaineiden pitoisuus pienentynyt normaalilla tavalla insuliinia annettassa. Heillä todettiin myös lukuisia metaboliseen oireyhtymään sopivia aineenvaihdunnan poikkeavuuksia. Sen sijaan endoteelin toimintaa heijastavien merkkiaineiden pitoisuudet eivät olleet heillä koholla.
Tärkein havainto liittyi interleukiini-1-reseptorin vastavaikuttajan merkitykseen diabeteksen kehittymisessä. Interleukiini-1-reseptorin vastavaikuttajan tehtävä on suojata interleukiini-1:n tulehdusta edistäviltä vaikutuksilta. Interleukiini-1:n ylituotannon tai interleukiini-1-reseptorin vastavaikuttajan alituotannon tiedetään altistavan monille sairauksille. Tässä tutkimuksessa seerumin interleukiini-1-reseptorin vastavaikuttajan pitoisuus osoittautui herkimmäksi tulehdusvasteen mittariksi tyypin 2 diabeetikoiden jälkeläisillä. Interleukiini-1-reseptorin vastavaikuttaja säätelee muiden tutkimusten mukaan haiman beetasolujen toimintaa ja glukoositasapainoa. Interleukiini-1-reseptorin vastavaikuttajaa tutkitaan tällä hetkellä potentiaalisena mahdollisuutena tyypin 2 diabeteksen hoitoon ja ennaltaehkäisyyn.
Väitöskirja on julkaistu sarjassa Kuopion yliopiston julkaisuja D. Lääketiede 458, ISBN 978-951-27-1178-9. Sitä voi tilata yliopiston kirjaston julkaisumyynnistä, sähköposti: yrjo.valtanen@uku.fi, tai verkko-osoitteesta http://www.uku.fi/kirjasto/julkaisutoiminta/julkmyyn.shtml
Lisätietoja:
Eija Ruotsalainen, p. 0440-484160, eija.ruotsalainen@kuh.fi
Kuopion yliopisto
Viestintä
tiedotus@uku.fi