Vastaväittäjä: Professori Timo Peltomäki, Tampereen yliopistollinen sairaala
Kustos: Dosentti, tutkimusjohtaja Matti Närhi, Kuopion yliopisto
Aika ja paikka: Lauantai 19.9.2009 klo 12, Snellmanian auditorio L22

Väitöstiedote:

Potilaiden kipukokemukset hampaiden oikomishoidossa

Farshad Dalilin väitöstutkimus osoitti, että hampaiden oikominen aiheuttaa useimmille potilaille vain lievää ja lyhytkestoista kipua. Oikomisessa käytetyllä kiinniketyypillä ei ole vaikutusta kipuoireisiin.

Yleinen käsitys on, että kipu on olennainen osa hammashoitoa. Potilaan kokeman kivun tiedostaminen ja sen hallinta ovatkin tärkeitä hammaslääkärin ammatissa toimivalle. Hampaiston oikomishoidon aiheuttamaan kipuun liittyviä tutkimuksia on julkaistu vähän ja tietoa puuttuu myös kivun voimakkuudesta ja laadusta. Hampaiden oikomisesta johtuvan kivun mekanismeja ei kunnolla tunneta. Kliinisessä työssä oikomishoitoon liittyvää kipua ja muita vaivoja on pidetty ”välttämättömänä pahana”. Tiedetään kuitenkin, että nämä vaivat voivat olla syynä hoidosta kieltäytymiseen tai sen keskeyttämiseen.

Hampaiden oikomishoito tulisi suorittaa mahdollisimman nopeasti vahingoittamatta hampaita ja niitä ympäröiviä kudoksia sekä potilaan kokeman kivun ja muut vaivat minimoiden. Oikomishoitoa tekevän hammaslääkärin olisi siten tärkeä tietää millaisia kipuja ja muita vaivoja esimerkiksi kiinteät oikomiskojeet voivat potilaille aiheuttaa.

Dalilin tutkimuksen tarkoituksena oli verrata potilaan kokemaa kipua ja epämiellyttävyyttä hampaissa mahdollisesti syntyviin vaurioihin kliinisissä mittauksissa. Lisäksi tavoitteena oli määrittää subjektiivisen kivun määrän ja kliinisten mittaustulosten yhteyttä sekä suhdetta hampaiden siirtymisnopeuteen. Dalili tutki myös oikomishoidossa käytettävien erilaisten kiinniketyyppien tehokkuutta hampaiden siirtämisessä sekä niiden vaikutuksia kivun esiintymiseen.

Tutkimusaineisto kerättiin Kuopion yliopiston suu- ja hammassairauksien laitoksen oikomishoidon osastolla. Tutkimukseen osallistui 64 vapaaehtoista potilasta, joita hoidettiin kiinteillä oikomiskojeilla. Potilaiden kokema kipu sekä kliiniset kipumittaukset ja hampaiden siirtyminen rekisteröitiin kolmen kuukauden aikana hoidon eri vaiheissa.

Tulokset osoittivat, että oikomishoidon toimenpiteet aiheuttavat yleisesti kipua. Kipu on useimmiten lievää ja lyhytkestoista, mutta osalla potilaista kipu on niin voimakasta, että se voi merkittävästi vaikeuttaa tavanomaisia toimintoja, esimerkiksi ruuan pureskelua ja hampaiden harjausta. Merkittävin osa kivusta näyttää olevan peräisin hampaiden tukikudoksista, mutta tulokset viittaavat siihen, että myös hammasytimen kipuhermot voivat hoidon aikana herkistyä ja siten aiheuttaa osan kipuoireista.

Tutkimuksessa todettiin myös, ettei potilaiden kokemissa kipuoireissa tai hampaiden kipuherkkyydessä ole eroja käytettäessä erilaisia kaarilankoja, vaikka hampaisiin kohdistuva siirtovoima vaihtelee, kun käytetään jatkuvia kevyitä voimia. Siten se, missä määrin hampaat siirtyvät oikomishoidon alkuvaiheessa ei näytä olevan suoraan yhteydessä potilaan kokemiin kipuoireisiin.

Väitöskirja on julkaistu sarjassa Kuopion yliopiston julkaisuja D. Lääketiede, ISBN 978-951-27-1172-7. Sitä voi tilata yliopiston kirjaston julkaisumyynnistä, sähköposti: yrjo.valtanen@uku.fi, tai verkko-osoitteesta http://www.uku.fi/kirjasto/julkaisutoiminta/julkmyyn.shtml

Lisätietoja:
Farshad Dalili, p. 050 572 3090, dalili@uku.fi

Kuopion yliopisto
Viestintä
tiedotus@uku.fi