Lehto Soili (LL) 20.5.2009Lääketieteellinen tiedekuntaPsykiatriaBiological Findings in Major Depressive Disorder with Special Reference to the Atypical Features Subtype (Vakavaan masennustilaan ja sen epätyypilliseen oirekuvaan liittyviä biologisia löydöksiä)
Vastaväittäjä: Professori Hasse Karlsson, Helsingin yliopisto Väitöstiedote: Masennus, jatkuva uupumus ja kyltymätön ruokahalu – uusia havaintoja vakavan masennustilan ja sen epätyypillisen oirekuvan taustoistaUsein vakavasti masentunut ihminen on ruokahaluton ja uneton. Osa vakavasti masentuneista kärsii kuitenkin unen tarpeen ja ruokahalun voimakkaasta lisääntymisestä, joka voi johtaa myös painonnousuun. Mieliala voi myös kohota hetkellisesti myönteisiksi koetuissa tilanteissa. Tätä vähän tutkittua tilaa kutsutaan epätyypilliseksi masennukseksi. Aiemmat tutkimukset viittaavat siihen, että epätyypillisen masennustilan taustalla saattaa olla erityyppisiä elimistön välittäjäainetoiminnan ja aineenvaihdunnan muutoksia kuin tavanomaisessa masennuksessa. Tieto vakavan masennustilan biologisista taustatekijöistä on kuitenkin edelleen puutteellista. Väitöstutkimuksessa todettiin, että aivojen serotoniiniaineenvaihdunta on samalla tavoin heikentynyttä sekä tavanomaisessa että epätyypillisessä masennustilassa. Epätyypillisesti masentuneilla serotoniinin kuljettajaproteiinien määrä kuitenkin lisääntyi psykoterapian ja masennuksesta paranemisen aikana. Dopamiiniaineenvaihdunnassa ei havaittu muutoksia. Nämä uudet löydökset viittaavat siihen, että epätyypillisesti masentuneiden aivoissa serotoniinitoiminta saattaa elpyä tavanomaisesti masentuneisiin verrattuna nopeammin. Vakavasta masennustilasta kärsivillä havaittiin myös alentunut HDL-kolesterolipitoisuus, mikä saattaa kuvastaa masennuksen taustalla olevaa lisääntynyttä aktiviteettia elimistön tulehdusta välittävissä järjestelmissä. Väitöstutkimus perustuu kahteen Kuopion yliopistollisen sairaalan psykiatrian klinikassa kerättyyn aineistoon, joissa selvitettiin epätyypillisen masennustilan yhteyttä biologisiin muutoksiin. Kuopion yliopistollisen sairaalan psykoterapian kuvantamistutkimukseen perustuvissa osatöissä selvitettiin merkkiaineen sitoutumista aivojen serotoniinin ja dopamiinin kuljettajaproteiineihin sekä poikkileikkausotoksessa että vuoden kestäneen psykoterapian jälkeen. Kuopion depressioprojektin aineistoon perustuvissa osatöissä verrattiin seitsemän vuoden ajan masennusoireilusta kärsineitä ja saman ajan oireettomina olleita, joilta kartoitettiin sekä merkkiaineen sitoutumista ohimolohkon dopamiinireseptoreihin että veren rasva-arvoja. Väitöstutkimus antaa tukea nykyiselle hoitokäytännölle, jonka mukaan epätyypillisen masennustilan hoidossa suositellaan käytettäväksi aiemmin suositellun MAO-A –estäjälääkkeen moklobemibin lisäksi myös serotoniinivaikutteisia masennuslääkkeitä. Mikäli tulevat tutkimukset selventävät nykyisiä löydöksiä, voidaan erilaisia masennustiloja hoitaa tulevaisuudessa kohdistetummin ja tehokkaammin. Masennuksen poikkeava oirekuva voi helposti johtaa siihen, että oireistoa ei tunnisteta. Epätyypillisen masennustilan tunnistamiseen ja hoitamiseen tulisikin kiinnittää enemmän huomiota terveydenhuollon piirissä. Väitöskirja on julkaistu sarjassa Kuopion yliopiston julkaisuja, ISBN 978-951-27-1167-3. Sitä voi tilata yliopiston kirjaston julkaisumyynnistä, sähköposti: yrjo.valtanen@uku.fi, tai verkko-osoitteesta http://www.uku.fi/kirjasto/julkaisutoiminta/julkmyyn.shtml Lisätietoja: |