Vastaväittäjä: Professori Hasse Karlsson, Helsingin yliopisto
Kustos: Professori Heimo Viinamäki, Kuopion yliopisto
Aika ja paikka: Keskiviikko 20.5.2009 klo 12, KYS Auditorio 2
Väitöstiedote:
Masennus, jatkuva uupumus ja kyltymätön ruokahalu – uusia havaintoja vakavan
masennustilan ja sen epätyypillisen oirekuvan taustoista
Usein vakavasti masentunut ihminen on ruokahaluton ja uneton. Osa vakavasti
masentuneista kärsii kuitenkin unen tarpeen ja ruokahalun voimakkaasta
lisääntymisestä, joka voi johtaa myös painonnousuun. Mieliala voi myös kohota
hetkellisesti myönteisiksi koetuissa tilanteissa. Tätä vähän tutkittua tilaa
kutsutaan epätyypilliseksi masennukseksi.
Aiemmat tutkimukset viittaavat siihen, että epätyypillisen masennustilan
taustalla saattaa olla erityyppisiä elimistön välittäjäainetoiminnan ja
aineenvaihdunnan muutoksia kuin tavanomaisessa masennuksessa. Tieto vakavan
masennustilan biologisista taustatekijöistä on kuitenkin edelleen puutteellista.
Väitöstutkimuksessa todettiin, että aivojen serotoniiniaineenvaihdunta on
samalla tavoin heikentynyttä sekä tavanomaisessa että epätyypillisessä
masennustilassa. Epätyypillisesti masentuneilla serotoniinin
kuljettajaproteiinien määrä kuitenkin lisääntyi psykoterapian ja masennuksesta
paranemisen aikana. Dopamiiniaineenvaihdunnassa ei havaittu muutoksia.
Nämä uudet löydökset viittaavat siihen, että epätyypillisesti masentuneiden
aivoissa serotoniinitoiminta saattaa elpyä tavanomaisesti masentuneisiin
verrattuna nopeammin. Vakavasta masennustilasta kärsivillä havaittiin myös
alentunut HDL-kolesterolipitoisuus, mikä saattaa kuvastaa masennuksen taustalla
olevaa lisääntynyttä aktiviteettia elimistön tulehdusta välittävissä
järjestelmissä.
Väitöstutkimus perustuu kahteen Kuopion yliopistollisen sairaalan psykiatrian
klinikassa kerättyyn aineistoon, joissa selvitettiin epätyypillisen
masennustilan yhteyttä biologisiin muutoksiin. Kuopion yliopistollisen sairaalan
psykoterapian kuvantamistutkimukseen perustuvissa osatöissä selvitettiin
merkkiaineen sitoutumista aivojen serotoniinin ja dopamiinin
kuljettajaproteiineihin sekä poikkileikkausotoksessa että vuoden kestäneen
psykoterapian jälkeen. Kuopion depressioprojektin aineistoon perustuvissa
osatöissä verrattiin seitsemän vuoden ajan masennusoireilusta kärsineitä ja
saman ajan oireettomina olleita, joilta kartoitettiin sekä merkkiaineen
sitoutumista ohimolohkon dopamiinireseptoreihin että veren rasva-arvoja.
Väitöstutkimus antaa tukea nykyiselle hoitokäytännölle, jonka mukaan
epätyypillisen masennustilan hoidossa suositellaan käytettäväksi aiemmin
suositellun MAO-A –estäjälääkkeen moklobemibin lisäksi myös
serotoniinivaikutteisia masennuslääkkeitä. Mikäli tulevat tutkimukset
selventävät nykyisiä löydöksiä, voidaan erilaisia masennustiloja hoitaa
tulevaisuudessa kohdistetummin ja tehokkaammin.
Masennuksen poikkeava oirekuva voi helposti johtaa siihen, että oireistoa ei
tunnisteta. Epätyypillisen masennustilan tunnistamiseen ja hoitamiseen tulisikin
kiinnittää enemmän huomiota terveydenhuollon piirissä.
Väitöskirja on julkaistu sarjassa Kuopion yliopiston julkaisuja, ISBN
978-951-27-1167-3. Sitä voi tilata yliopiston kirjaston julkaisumyynnistä,
sähköposti: yrjo.valtanen@uku.fi, tai verkko-osoitteesta http://www.uku.fi/kirjasto/julkaisutoiminta/julkmyyn.shtml
Lisätietoja:
LL Soili Lehto
KYS, Psykiatrian klinikka ja Kuopion psykiatrian keskus
soili.lehto@kuh.fi
Kuopion yliopisto
Viestintä
tiedotus@uku.fi