Vastaväittäjä: Ph.D. Vincent C. Hascall, Lerner Research Institute, Cleveland Clinic Foundation, Ohio, USA
Kustos: Dosentti, LT Raija Tammi, Kuopion yliopisto
Aika ja paikka: Perjantai 27.3.2009 klo 12, Snellmanian auditorio L21

Väitöstiedote:

Soluväliaineen hyaluronaanilla tärkeä rooli ihon toiminnan säätelyssä ja ihosyövissä

Hyaluronaani on soluväliaineen makromolekyyli, joka muodostaa pääosan ihon orvaskeden eli epidermiksen soluväliaineesta. Aikaisemmin hyaluronaanin uskottiin olevan passiivinen tilantäyttäjä, mutta nykyisin sen tiedetään aktiivisesti säätelevän solujen toimintaa solukalvoreseptoreidensa välityksellä. Hyaluronaanilla ja sen solukalvoreseptori CD44:llä on myös osoitettu olevan tärkeä rooli syöpäkasvainten kehityksessä ja leviämisessä.

Tämän väitöskirjatyön ensimmäisessä osassa kartoitettiin eri kasvutekijöiden vaikutuksia hyaluronaanin aineenvaihduntaan. EGF-, KGF- ja TGF-_ -kasvutekijöiden vaikutuksia tarkasteltiin ihon sarveissoluissa sekä organotyyppisessä soluviljelmässä, joka kykenee muodostamaan rakenteellisesti normaalin epidermiksen. Lisäksi tutkittiin hyaluronaanin ja sen reseptori CD44:n ilmenemisen vaikutuksia solujen jakaantumiseen, erilaistumiseen ja migraatioon.

Tutkimus osoitti, että mitogeeniset kasvutekijät KGF ja EGF kiihdyttävät hyaluronaanin tuotantoa, kun taas TGF-_ vähentää sitä.

KGF ja EGF lisäävät hyaluronaanin tuotantoa pääasiassa hyaluronaanisyntaasi 2 -entsyymin välityksellä, mikä saa aikaan hyaluronaanin määrän lisääntymisen epidermiksessä. Samalla epidermiksen paksuus kasvaa solujen hidastuneen erilaistumisen ja lisääntyneen solujakautumisen seurauksena. Lisäksi solujen liikkuvuus yksikerroksisissa soluviljelmissä lisääntyy.

TGF-_ vaikuttaa sarveissoluihin solunjakautumista vähentävästi. Se vähensi tutkimuksessa hyaluronaanin tuotantoa, minkä seurauksena epidermiksen paksuus väheni.

Väitöskirjatyön toisessa osassa tutkittiin hyaluronaanin ja sen reseptorin CD44:n esiintymistä tyvisolusyövässä sekä levyepiteelikarsinoomissa sekä sen vaikutusta kasvainten aggressiivisuuteen. Lisäksi tutkittiin niiden korrelaatiota soluväliaineen eli matriksin metalloproteinaasien MMP-7:n ja MMP-9:n esiintyvyyteen, sillä näiden entsyymien on todettu liittyvän CD44:ään ja syövän leviämiseen.

Tyvisolusyövissä, jotka kasvavat hitaasti eivätkä lähetä etäispesäkkeitä, sekä hyaluronaanin että CD44:n esiintyvyys oli vähäistä. Levyepiteelisyövissä sen sijaan hyaluronaanin ja CD44:n esiintyminen oli yhteydessä kasvainten aggressiivisuuteen. MMP7:n värjäytyvyys oli vahvempaa levyepiteelisyövissä, ja sen ilmeneminen korreloi CD44:n vähenemisen kanssa huonosti erilaistuneissa kasvaimissa.

Tulosten perusteella hyaluronaani ja sen reseptori CD44 ovat tärkeitä epidermiksen homeostaasin säätelijöitä kasvutekijöiden välityksellä. Niiden esiintyminen on yhteydessä myös epidermaalisten kasvainten alkuperään ja leviämispotentiaaliin sekä MMP-7:n esiintymiseen.

Väitöskirja on julkaistu sarjassa Kuopion yliopiston julkaisuja D. Lääketiede, ISBN 978-951-27-1165-9. Sitä voi tilata yliopiston kirjaston julkaisumyynnistä, sähköposti: yrjo.valtanen@uku.fi, tai verkko-osoitteesta http://www.uku.fi/kirjasto/julkaisutoiminta/julkmyyn.shtml .

Lisätietoja:
Susanna Hartmann-Petersen
p. +45 26390547
spkarvine@hotmail.com

Kuopion yliopisto
Viestintä
tiedotus@uku.fi