Mattila Riikka (LL) 3.4.2009Lääketieteellinen tiedekuntaKansanterveystiedeEffectiveness of a multidisciplinary lifestyle intervention on hypertension, cardiovascular risk factors and musculoskeletal symptoms (Moniammatillisen elintapaintervention vaikuttavuus kohonneeseen verenpaineeseen, sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöihin ja tuki- ja liikuntaelinoireisiin)
Vastaväittäjä: Dosentti Markku Heliövaara, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Väitöstiedote: Elintapaohjaus kannattaa kohonneen verenpaineen hoidossaYksittäisten elintapatekijöiden, kuten ylipainon, ravitsemuksen, alkoholin käytön ja liikunta-aktiivisuuden vaikutuksista verenpaineeseen on olemassa vakuuttavaa näyttöä. Hoitosuositukset korostavat lääkkeettömien hoitomenetelmien käyttöä kohonneen verenpaineen hoidon alkuvaiheessa sekä myöhemmin mahdollisen lääkehoidon tukena. Tämä tutkimus osoittaa, että yksinkertaisella elintapaohjauksella saadaan aikaan monipuolisia tuloksia. Vuosina 1996–2000 toteutettiin satunnaistettu kontrolloitu tutkimus, jossa arvioitiin kuntoutuslaitoksissa toteutetun moniammatillisen elintapaohjauksen toteutettavuutta ja vaikuttavuutta kohonneen verenpaineen hoidossa. Tutkimukseen osallistui 731 työelämässä mukana olevaa vapaaehtoista 25–64 -vuotiasta henkilöä. Tutkimuksen ensisijainen tarkoitus oli selvittää elintapaohjauksen vaikutukset tutkittavien kohonneeseen verenpaineeseen, sen riskitekijöihin sekä muihin sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöihin. Tutkimusasetelma antoi myös ainutlaatuisen tilaisuuden arvioida elintapaohjauksen vaikutuksia koettuihin tuki- ja liikuntaelinoireisiin. Interventio toteutettiin yhdeksän kuukauden aikana ja tutkimukseen liittyvät mittaukset suoritettiin alkutilanteessa sekä yhden ja kahden vuoden kohdalla. Kuntoutuslaitoksissa toteutettu elintapaohjaus tarjosi kannustimia elintapamuutosten toteuttamiselle tavoitteena verenpaineen alentaminen. Vertailuryhmän verenpaineen hoito tapahtui entisellä, tavanomaisella tavalla. Keskeisimmät tuloksetInterventioryhmäläisten sekä systolinen että diastolinen verenpaine laski kahden vuoden seurannassa, ja ero vertailuryhmään oli merkitsevä. Verenpaine-erot olivat yhden ja kahden vuoden seurannoissa lähestulkoon samanlaisia ja täten kahden vuoden tulokset kertovat positiivisten muutosten säilymisestä. Verenpainemuutosten lisäksi interventioryhmässä havaittiin merkittävä muutos sekä liikunta-aktiivisuuden lisääntymisessä että niskavaivoista aiheutuvan haitan vähenemisessä vertailuryhmään verrattuna. Tulosten hyödynnettävyysSuomessa kuntoutuslaitosten asiakaskunnan rakenne on muuttumassa ja tämä tutkimus tarjoaa kuntoutuspalveluiden järjestäjille toimintojen kehittämismahdollisuuden. Tuloksia voidaan hyödyntää elintapasairauksien hoidossa ja ehkäisyssä myös työterveyshuollossa. Lääkkeettömien hoitojen kehittämisellä voidaan hillitä jatkuvasti kasvavia merkittäviä lääkekustannuksia. Tulevaisuudessa tarvitsemme myös tutkimustietoa tämänkaltaisten elintapainterventioiden kustannusvaikutuksista. Väitöskirja on julkaistu sarjassa Kuopion yliopiston julkaisuja D. Lääketiede 444, ISBN 978-951-27-1164-2. Sitä voi tilata yliopiston kirjaston julkaisumyynnistä, sähköposti: yrjo.valtanen@uku.fi, tai verkko-osoitteesta http://www.uku.fi/kirjasto/julkaisutoiminta/julkmyyn.shtml Lisätietoja: |