Väitöstiedote:

Magneettikuvaus paljastaa hapenpuutteen aiheuttamia veden liiketilan muutoksia aivoissa

Aivoverenkiertohäiriöt ovat Suomen kolmanneksi yleisin kuolinsyy. Niihin sairastuu vuosittain yli 10 000 ihmistä, joista kolmasosa on työikäisiä, ja heistä yli kolmasosa menehtyy saamiinsa vaurioihin. Vaikka suuri osa potilaista kuntoutuukin, aiheutuu yhteiskunnalle vuosittain kroonisina sairaalahoitoina ja kuntoutuksina huomattavat kustannukset. Tämän vuoksi tarvitaan tarkempia menetelmiä aivoiskemian diagnosointiin ja siten myös oikean hoidon valintaan.

Aivojen verisuonten tukkeutuminen tai sydänpysähdys aiheuttaa aivoihin hapenpuutteen eli iskemian. Tämä käynnistää lähes välittömästi solutuhoon johtavat mekanismit, joten nopea diagnoosi on erittäin tärkeää nopean hoidon aloittamiseksi. Magneettikuvaus (MRI) on herkkä tekniikka havaitsemaan muutoksia kudoksessa. MRI perustuu veden kuvantamiseen ja koska suurin osa elimistöstä on vettä, voidaan eri kuvaustekniikoilla kuvata vesimolekyylien liikettä, kuten veren virtausmuutoksia, sekä rakenteellisia muutoksia. Uusilla tekniikoilla ensimmäiset muutokset voidaan havaita jo ensimmäisten minuuttien aikana iskemian alkamisesta. Tärkeänä tavoitteena on havaita se aivoalue, joka on vaarassa vahingoittua, mutta voidaan pelastaa oikealla hoidolla.

Väitöskirjatyön tarkoituksena oli tutkia muutoksia kudosten vesimolekyylien liiketilassa aivoiskemian alkuvaiheessa sekä vakiintuneilla että uusilla MRI-tekniikoilla. Moniparametritekniikoita, joissa yhdistettiin useiden eri MRI-mittausten tuloksia, käytettiin ennustamaan iskeemisen vaurion etenemistä. Lisäksi tutkittiin eri MRI-tekniikoiden herkkyyttä iskemian havaitsemisessa sekä yhteyksiä eri MRI parametrien välillä.

Saadut tulokset osoittavat, että usean MRI-parametrin avulla voidaan suhteellisen tarkasti ennustaa iskeemisen vaurion eteneminen. Keskeisenä tuloksena oli useiden MRI-parametrien toisiaan täydentävä vaikutus. Koska iskemian aikana tapahtuvat solutason muutokset aiheuttavat hyvin erilaisia mitattavia muutoksia, erilaisten MRI-parametrien avulla voidaan muodostaa hyvinkin kattava kokonaiskuva kudoksen tilasta. Useita MRI-parametrejä yhdistävien tekniikoiden avulla voidaan tulevaisuudessa valita hoidot tarkemmin ja minimoida mahdolliset haittavaikutukset. Tekniikoiden kehittyessä kuvantamisen ja hoitojen osalta on magneettikuvauksella tulevaisuudessa yhä keskeisempi rooli sekä tutkimus että sairaalakäytössä.

Väitöskirja on julkaistu sarjassa Kuopion yliopiston julkaisuja G., - A.I. Virtanen -instituutti 75, ISBN 978-951-27-1134-5. Sitä voi tilata yliopiston kirjaston julkaisumyynnistä, sähköposti: yrjo.valtanen@uku.fi tai verkko-osoitteesta http://www.uku.fi/kirjasto/julkaisutoiminta/julkmyyn.shtml

Lisätietoja:
Kimmo Jokivarsi
A.I.Virtanen -intsituutti
p. 040 355 2012
kimmo.jokivarsi@uku.fi
 

Kuopion yliopisto
Viestintä
tiedotus@uku.fi