Vastaväittäjä: Professori Heikki Ruskoaho, Oulun yliopisto
Kustos: Akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttuala, Kuopion yliopisto
Aika ja paikka: Perjantai 11.9.2009 klo 12, Mediteknian auditorio

Väitöstiedote:

Geeniterapialla uusia verisuonia hapenpuutteesta kärsivään sydämeen

Johanna Lähteenvuon väitöskirjatutkimuksessa kehiteltiin uusia, geeniterapiaan perustuvia hoitomuotoja sydäninfarktin ja alaraajojen verenkiertovajauksen hoitoon. Sydämeen siirrettiin adenovirusten välityksellä VEGF-perheen kasvutekijöitä, jotka kasvattivat uusia verisuonia verenkierron puutteesta kärsivään sydänlihakseen. Verisuonten kasvu paransi veren virtausta sydämessä ja sydämen pumppaustoimintaa. Tutkimuksessa löydettiin kaksi tapaa parantaa verisuonigeeniterapian turvallisuutta: VEGF-B-kasvutekijän todettiin kasvattavan verisuonia ainoastaan sydänlihaksessa, mikä vähentää sivuvaikutusten mahdollisuutta, ja lisäksi todettiin imusuonten kasvun vähentävän verisuonten kasvun sivuvaikutuksena syntyvää kudosturvotusta.

Sydän- ja verisuonisairaudet ovat edelleen teollistuneen maailman merkittävin kuolinsyy. Sydäninfarktin ja alaraajojen verenkiertovajauksen perinteiset hoitomuodot, ohitusleikkaus tai pallolaajennus, eivät sovi kaikille potilaille. Verisuonigeeniterapian tavoitteena on parantaa hapenpuutteesta kärsivien kudosten verenkiertoa kasvattamalla uusia verisuonia. Periytyvissä imusuonten toiminnan häiriöissä ja imusolmukkeiden poiston jälkeen ongelmana on puolestaan kudosturvotus, jota pyritään geeniterapian keinoin hoitamaan kasvattamalla alueelle uusia imusuonia.

Lähteenvuon tutkimuksessa vertailtiin VEGF- perheen kasvutekijöitä. Alaraajojen verenkiertovajausmallissa verrattiin kasvutekijöiden kykyä kasvattaa veri- ja imusuonia alaraajan lihaksiin ja valittiin tehokkaimmat kasvutekijät molempiin käyttötarkoituksiin. Lupaavimpia kasvutekijöitä tutkittiin myös sydänlihaksessa.

Sydäninfarktimallissa todettiin VEGF-A- ja VEGF-B-kasvutekijöiden kasvattavan tehokkaasti uudissuonia sekä parantavan sydämen verenkiertoa ja pumppaustoimintaa. Vertailemalla kasvutekijöiden toimintaa löydettiin uusi, ainoastaan sydänlihaksen verisuonia kasvattava mekanismi, jonka käyttö voi lisätä verisuonigeeniterapian turvallisuutta.

Verisuonten kasvun sivuvaikutuksena syntyy kudosturvotusta, jota tutkimuksessa pyrittiin vähentämään kasvattamalla kudokseen samanaikaisesti imusuonia. Yhdistelmägeeniterapia vähensi kudosturvotusta 60 prosenttia verrattuna pelkään verisuonigeeniterapiaan, joten yhdistelmägeeniterapia on lupaava uusi hoitomuoto alaraajojen verenkiertovajauksen hoidossa.

Väitöskirja on julkaistu sarjassa Kuopion yliopiston julkaisuja Kuopion yliopiston julkaisuja G. A.I. Virtanen -instituutti, ISBN 978-951-27-1133-8. Sitä voi tilata yliopiston kirjaston julkaisumyynnistä, sähköposti: yrjo.valtanen@uku.fi, tai verkko-osoitteesta http://www.uku.fi/kirjasto/julkaisutoiminta/julkmyyn.shtml

Lisätietoja:
Johanna Lähteenvuo, Kuopion yliopisto, A.I. Virtanen –instituutti, p. 040-5931459, johanna.lahteenvuo@uku.fi

Kuopion yliopisto
Viestintä
tiedotus@uku.fi