Väitöstiedote:

Joka viides suomalainen vaarantaa kuulonsa vapaa-aikana

Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisen väestön vapaa-ajan melulle altistumista eri ikäkausina (teini-ikä, varusmiesikä, aikuisikä). Lisäksi työssä tutkittiin melualtistumisen seurauksena kuuloon kohdistuvia oireita sekä niitä meluisia harrastuksia, jotka eniten vaikuttivat viikoittaiseen kokonaismelualtistukseen. Myös varusmiesten kuulokyky mitattiin ennen ja jälkeen asepalveluksen sekä arvioitiin varusmiespalveluksen aikaisen melulle altistumisen vaikutusta kuulokykyyn.

Tutkimus tuo uutta tietoa suomalaisen väestön vapaa-ajan melulle altistumisesta kokonaisuudessaan eri ikäkausina sekä riskistä saada kuulon alenema elinaikana vapaa-ajan melun aiheuttamana. Tutkimus mahdollistaa vapaa-ajan melua koskevan kokonaismelualtistumisen arvioinnin väestötasolla.

Kuuloa kuormittavat eniten musiikkiravintolat

Viikoittainen meluannos muodostui useista eri vapaa-ajan melulähteistä. Suurimmat viikoittaiset melualtistumiset kaikille tutkimukseen osallistuneista aiheuttivat kuitenkin voimakkaaseen musiikkiin liittyvät harrastukset, kuten musiikkiravintoloissa ja diskoissa käyminen sekä konserteissa käyminen ja bändissä soittaminen. Muita melualtistumisen kannalta merkittäviä harrastuksia olivat ammunta, moottoriurheilu sekä erilaisten työkalujen ja koneiden käyttö. Yli 85 dB kuulolle haitallisen viikoittaisen kokonaismelualtistuksen ylitti kolmannes teini-ikäisistä ja varusmiehistä sekä viidennes aikuisista. Kokonaisuudessaan teini-ikäiset ja nuoret aikuiset käyttivät meluisiin vapaa-ajan harrastuksiin 40 tunnin työviikkoa vastaavan ajan. Turvallisen viikoittaisen kokonaisaltistuksen 75 dB alitti yksi viidesosa teini-ikäisistä, kolmasosa varusmiehistä ja noin puolet aikuisista.

Joka viidennellä varusmiehellä kuulo heikentynyt

Noin viidesosalla varusmiehistä todettiin kuulon alenema ennen palvelukseen astumista. Suurin osa kuulon alenemisesta yhdistettiin vapaa-ajan melun aiheuttamaksi. Palveluksen päättyessä kuulon alentumia löydettiin noin kolmanneksella tutkituista. Todennäköisin syy lisääntyneisiin kuulovammoihin ja korvien soimiseen (tinnitukseen) palveluksen päättyessä oli altistuminen ammuntamelulle ilman kuulonsuojausta taisteluharjoitusten yhteydessä. Tinnitus ja tilapäinen kuulon heikentyminen olivat yleisiä kuulon kohdistuvia oireita. Erityisesti kyseiset oireet olivat yleisiä niillä henkilöillä, joilla viikoittainen kokonaismelualtistus oli korkea.

Tulokset tukevat hypoteesia, että voimakas vapaa-ajan melu on todennäköisin syy nuorten kohdalla todettuihin kuulovaurioihin ja niihin liittyviin oireisiin. Lisäksi varusmiespalveluksen aikainen melualtistus on merkittävä ajanjakso kuulon kannalta, mikäli kuulon suojauksesta ei ole riittävän hyvin huolehdittu. Vapaa-ajan melulle altistumisella vaikuttaa olevan suuri merkitys melun aiheuttaman kuulovamman kehittymisessä koko elinkaaren ajan.

Lapsia ja nuoria tulisi suojella vapaa-ajan melulta

Kuulo-oireet, kuten tinnitus ja tilapäinen kuulonheikentyminen tulisi huomioida esimerkiksi kyselyillä terveystarkastuksissa nykyistä paremmin kaikissa ikäryhmissä. Kansallista lainsäädäntöä tulisi kehittää vapaa-ajan melulle altistumisen vähentämiseksi, erityisesti koskien lapsia ja nuoria. Lisäksi kuulonsuojeluohjelmat tulisi sisällyttää luontevaksi osaksi koulu- ja opetusjärjestelmää. Kohonnut kuulovaurioriski on tärkeä havaita, jotta kuulovamman kehittymiseen voidaan vaikuttaa riittävän ajoissa ja ohjata tarvittaessa lisätutkimuksiin. Vapaa-ajan melulle eniten altistuvien riskihenkilöiden seulonta olisi tärkeää. Tutkimuksessa käytetyillä menetelmillä se olisi mahdollista.

Väitöskirja on julkaistu sarjassa Kuopion yliopiston julkaisuja C. Luonnontieteet ja ympäristötieteet, ISBN 978-951-27-1102-5, 978-951-27-1287-8 (pdf). Sitä voi tilata yliopiston kirjaston julkaisumyynnistä, sähköposti: yrjo.valtanen@uku.fi tai verkko-osoitteesta http://www.uku.fi/kirjasto/julkaisutoiminta/julkmyyn.shtml

Lisätietoja:
Jaana Jokitulppo
Insinööritoimisto Akukon
p. 08 556 3090 tai 050 533 7781
jaana.jokitulppo@akukon.fi

Kuopion yliopisto
Viestintä
tiedotus@uku.fi