Vastaväittäjä: Professori Clive Ballard, King’s College London
Kustos: Dosentti Miia Kivipelto, Karoliininen instituuttio
Aika ja paikka: Torstai 17.9.2009 klo 9, Mediteknian auditorio,

Väitöstiedote:

Iän myötä laskeva kolesteroli voi ennakoida dementiaa

Alzheimerin tautia ja verisuoniperäistä dementiaa pidetään nykyään yleisimpinä dementian muotoina. Niitä usein tarkastellaan erillisinä sairauksina ja paljon tutkimustyötä kohdistetaan niiden erottamiseen toisistaan. Viime vuosien tutkimukset ovat kuitenkin tuottaneet runsaasti näyttöä siitä, että Alzheimerin taudilla ja verisuoniperäisellä dementialla on runsaasti päällekkäisyyttä taudinkuvan, neuropatologian eli aivojen rakenteellisten muutosten ja riskitekijöiden osalta. Verisuoniperäiset tekijät ovat myös tärkeitä molemmissa sairauksissa. Alina Solomonin väitöstutkimuksen tulokset osaltaan vahvistavat näiden dementian muotojen välistä yhteyttä.

Solomon tutki myöhemmän iän muistitoimintojen, dementian, Alzheimerin taudin, verisuoniperäisen dementian ja kolesteroliaineenvaihdunnan yhteyksiä. Tutkimuksessa yhdistettiin epidemiologinen ja kliininen lähestymistapa ja tarkasteltiin sekä ääreisverenkierron että aivojen kolesteroliaineenvaihduntaa.

Tutkimuksen epidemiologinen osuus pohjautuu suomalaisen CAIDE-tutkimuksen 21 vuoden seuranta-aineiston kolesterolimittauksiin ja yhdysvaltalaiseen retrospektiiviseen monietniseen tutkimuskohorttiin (Kaiser Permanente of Northern California). Kliiniset tutkimukset suoritettiin Huddingen Karoliinisessa sairaalassa Ruotsissa. Niissä tarkasteltiin aivo-selkäydinnesteestä mitattujen kolesteroliaineenvaihdunnan merkkiaineiden ja aivojen tilavuusmittojen suhteita muistipotilailla. Tutkimuspotilailla oli joko lievä muistitoimintojen häiriö – subjektiivinen kognitiivinen heikentyminen (SCI) tai lievä kognitiivinen heikentyminen (MCI) – tai Alzheimerin tauti. Mitatut kolesteroliaineenvaihdunnan merkkiaineet olivat kokonaiskolesteroli, LDL, HDL, 24- ja 27-hydroxykolesteroli, lathosteroli ja lanosteroli. Aivoista tarkasteltiin valkean ja harmaan aineen sekä aivo-selkäydinnesteen tilavuutta.

Tutkimuksen tulokset vahvistavat kolesterolin ja Alzheimerin taudin sekä verisuoniperäisen dementian välistä yhteyttä.

Kohonnut veren kolesterolipitoisuus keski-iässä tiedetään riskitekijäksi myöhemmän iän dementialle, kognitiiviselle heikentymiselle ja heikommalle suoriutumiselle kognitiivisissa testeissä. Vanhuusiän veren kolesterolipitoisuuden merkitys ei kuitenkaan ole niin selvä. Epidemiologisissa tutkimuksissa sillä ei ole osoitettu yhteyttä kognitioon. Kolesterolipitoisuudet laskevat iän myötä valtaosalla ihmisistä ja etenkin niillä, joille kehittyy dementia tai muu kognitiivinen heikentyminen.

Kolesterolipitoisuuden lasku keski- ja vanhuusiän välissä oli Solomonin mukaan merkitsevästi yhteydessä kohonneeseen heikentyneen kognitiivisen tason riskiin vanhuusiässä, silloinkin kun otettiin huomioon useita sekoittavia tekijöitä. Yhteys ei kuitenkaan ollut merkitsevä niillä, jotka käyttivät kolesterolia alentavaa statiinilääkitystä.

Kliinisissä tutkimuksissa Alzheimerin tautia sairastavilla oli matalammat kolesterolin esiasteiden lathosterolin ja lanosterolin sekä 27-hydroxykolesterolin pitoisuudet kuin lievää tai subjektiivista kognitiivista heikentymistä sairastavilla. Tämä saattaa viitata mahdolliseen kolesteroliaineenvaihdunnan häiriöön, johon liittyy heikentynyt kolesterolin tuotto.

Alzheimer-potilailla matalammat kokonais- ja LDL-kolesterolipitoisuudet olivat yhteydessä pienempiin aivotilavuuksiin ja suurempaan aivo-selkäydinnestetilavuuteen. SCI-potilailla taas matalammat lathosterolin ja lanosterolin pitoisuudet olivat yhteydessä suurempiin aivotilavuuksiin ja pienempiin aivo-selkäydinnestetilavuuksiin. Vastaavaa ei havaittu Alzheimer- tai MCI-potilailla. Nämä tulokset viittaavat sairaudesta johtuvaan keskushermoston kykyyn indusoida muutoksia aivojen ulkopuolisessa kolesteroliaineenvaihdunnassa.

Aivoselkäydinnesteen tutkimukset antoivat tietoa aivojen kolesteroliaineenvaihdunnasta. Yhteydet, joita havaittiin 24-hydroksikolesterolin (24OHC) ja apolipoproteiini E:n (apoE) tasoissa Alzheimer- ja MCI-potilailla, mutta ei verrokeilla, viittaavat siihen, että 24OHC-apoE-järjestelmällä on rooli neurodegeneraation säätelyssä. Tämä saattaa viitata siihen, että 24OHC:n välittämä apoE:n eritys johtaa kohonneeseen kykyyn kuljettaa steroideja pois keskushermostosta neurodegeneraatiotilanteessa – kun aivosolujen kuolema johtaa kohonneisiin vapaan kolesterolin pitoisuuksiin – mutta ei normaalitilassa. Alzheimer-potilailla oli korkeimmat 24OHC-pitoisuudet aivo-selkäydinnesteessä, mutta alhaisemmat 24OHC-pitoisuudet seerumissa. Seerumin 24OHC-pitoisuudet olivat yhteydessä aivojen harmaan aineen tilavuuksiin. Täten seerumin 24OHC-pitoisuudet saattavat toimia aineenvaihdunnallisesti aktiivisten aivosolujen merkkiaineena, kun taas aivoselkäydinnesteen 24OHC-pitoisuus saattaa heijastaa neuronien vaurioitumista ja tuhoa.

Tulosten vahvistavat näkemystä, jonka mukaan dementia on elinikäinen kognitioon vaikuttavien patologisten prosessien jatkumo eikä pelkkä myöhäisiän äärimmäinen tapahtuma. Kolesteroli on yksi sen riskitekijöistä ja siihen voidaan puuttua ennaltaehkäisevin keinoin jo keski-iässä. Toisaalta on pidettävä mielessä, että seerumin kolesterolipitoisuuksiin saattaa vaikuttaa itse sairaus, jonka syntyyn kolesteroli on myötävaikuttamassa. Myöhemmällä iällä veren kolesteroliarvo saattaa siis kuvastaa aivojen jo käynnissä olevia patologisia prosesseja. Lisätutkimuksia tarvitaan sen selvittämiseksi, kuinka aivojen kolesteroliaineenvaihdunnan merkkiaineet voivat edistää kognitiivisen heikentymisen diagnosointia ja taudin etenemisen seurantaa.

Väitöskirja on julkaistu sarjassa Kuopion yliopiston julkaisuja, ISBN 978-951-27-0825-3. Sitä voi tilata yliopiston kirjaston julkaisumyynnistä, sähköposti: yrjo.valtanen@uku.fi, tai verkko-osoitteesta http://www.uku.fi/kirjasto/julkaisutoiminta/julkmyyn.shtml

Lisätietoja:
Alina Solomon, p. 040 3552 227, alina.solomon@uku.fi

Kuopion yliopisto
Viestintä
tiedotus@uku.fi