Vastaväittäjä: Apulaisprofessori Jeppe Kolding, Bergenin yliopisto, Norja
Kustos: Emeritusprofessori Ossi V. Lindqvist, Kuopion yliopisto
Aika ja paikka: Lauantai 13.9.2008 klo 12, Snellmanian auditorio L22

Väitöstiedote:

Tanganjika-järven kalatalouden kestävä kehittäminen antaa haasteita tutkijoille ja myös kalastajille

Vesiekosysteemin toiminta, kalavarojen seuranta ja kalastajayhteisöjen sosio-ekonominen analyysi olivat tämän tutkimuksen kohteina monivuotisessa itäisen Afrikan Tanganjika-järveen kohdistuneessa projektissa. Järven rantavaltiot eli Burundi, Kongon Demokraattinen Tasavalta, Sambia ja Tansania ovat pyrkineet kehittämään jo parin vuosikymmenen ajan yhteistyön mallia järven kalavarojen hoidossa ja säätelyssä sekä järven ympäristönhoidossa. Viranomaisten ja paikallisyhteisöjen lisäksi työssä on nyt mukana myös ylikansallinen Lake Tanganyika Authority. Tavoitteena on turvata ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys, mistä voivat hyötyä niin kaupallisen tason kalastajat kuin myös köyhimmät pienkalastajat. Tanganjika-järvi on samalla myös taloudellisesti tärkeä vesireitti. Tanganjikan talouden piiriin kuuluu yli 20 miljoonaa ihmistä, ja kalakauppa ruokkii tätäkin suurempaa väestömäärää tällä poliittisesti muutoinkin herkällä alueella.

Ainutlaatuinen maailmanperinnön tutkimus- ja suojelukohde

Biologisen monimuotoisuutensa vuoksi Tanganjika-järvi on eräs maailmanperinnön tärkeimpiä tutkimuksen ja suojelun kohteita. Osana Itä-Afrikan hautavajoamaa on syntynyt miljoonien vuosien aikana lähes 1,5 km syvä ja yli 650 km pitkä Tanganjika-järvi, joka on luonnonoloiltaan ja biologialtaan ainutlaatuinen. Sen biologista tuotantoa säätelevät merkittävästi alueen tuuliolosuhteet, jotka osin liittyvät globaaleihin sääilmiöihin. Järven vesi on varsin tasalämpöistä ja siksi tuuli helposti sekoittaa sen ja tuo kumpuamisilmiön kautta ravinteita syvemmältä. Järven vesi on myös erittäin kirkasta ja valo tunkeutuu siihen päivisin syvälle.

Niinpä järven koko eliöstö vaeltaa päiväaikaan syvälle, jopa 200 metrin syvyyteen asti, osin pedoilta turvaan, mutta osin myös voimakkaan UV-säteilyn takia. Niinpä biologisen perustuotannon pääosa tapahtuukin jopa 40-60 metrin syvyydessä. Yöllä taas koko eliöstö tulee lähemmäs järven pintaa, ja lähes kaikki kalastus tapahtuukin yöaikaan, ja kalastajat käyttävät voimakkaita lamppuja houkuttamaan kaloja. Pääasiallisimmat kalastuksen kohteet ovat kaksi pienikokoista sardiinilajia, Limnothrissa ja Stolothrissa, jotka monin tavoin muistuttavat jopa suomalaista muikkua. Niitä taas saalistaa neljä Lates-suvun niilinahvenlajia ulappavesillä. Järvellä toimii n. 40.000 kalastajaa, ja vuotuinen kalansaalis on ollut 150.000 tonnin luokkaa. Järven rantavyöhykkeessä on myös pitkäaikaisen evolutiivisen lajiutumisen seurauksena syntynyt yli 200 kotoperäistä ja vain Tanganjikassa elävää kirjoahvenlajia, joita usein nähdään Euroopassakin akvaariokaloina.

Ylikalastus ja eroosio uhkana runsaille kalakannoille

Kalastuksen kohteena olevien kalakantojen ajalliset vaihtelut ja niiden vaellukset sekä ekologisten ilmiöiden dynaamisuus tuottavat epävarmuutta, johon kalastus on joutunut sopeutumaan. Teollinen pyynti kurenuotta-aluksilla on väistynyt taloudellisesti kannattavampien nostoverkkoyksiköiden tieltä. Alueella esiintyvien poliittisten konfliktien vuoksi kalastus on myös houkuttanut yhä lisää toimijoita pois maataloudesta paremman toimeentulon toivossa. Ylikalastus näkyy mm. siinä että yhä enemmän saalis muodostuu kohdelajien nuoruusasteista, joita pyydetään ylitiheillä verkoilla. Myös isoimmat niilinahvenlajit käyvät yhä harvinaisemmiksi.

Yleistilanteen epävakauden ja kroonisen resurssipulan vallitessa rantavaltioiden kalastusviranomaiset ovat olleet osin voimattomia valvomaan tai rajoittamaan kalastusta, mikä on osin johtanut säätelemättömään ylikalastukseen. Myös paikallinen veden likaantuminen ja varsinkin maa-aineksen eroosio ovat edelleen uhkana kalakannoille. Eroosiota lisää myös järven ympäristön puuston ja metsien häviäminen.

Monialainen osallistuminen mallina kalastuselinkeinon kehittämisessä

Tämä väitöstutkimus pyrki selvittämään keinoja, joilla kalastusta voidaan säädellä ja ohjata eri osapuolten kannalta järkevästi ja taloudellisesti. Perinteisen biologisen lähestymistavan ja valtiojohtoisuuden sijaan esitetään monialaista seuranta- ja hallintomallia, jossa keskushallinnon ohella elinkeinon harjoittajat, kalastajat, jatkojalostajat ja kalakauppa voivat itse osallistua luonnonvarojen käyttöön koskevaan päätöksentekoon. Malli on varsin uusi ja perustuu osin kokemuksen tuomiin oppeihin, mutta toimiakseen se edellyttää myös tutkimus- ja hallintoresurssien uudelleen suuntaamista sekä vahvaa kansainvälistä yhteistyötä järven rantavaltioiden kesken.

Kalastuksen säätely on erityisen haastavaa Tanganjikalla, missä olosuhteet ovat vaikeat ja yleinen köyhyys rajoittaa usein marginaalisten kalastajaryhmien mahdollisuuksia kantaa mahdollisia uusia kalastuksen kustannuksia. Mutta näyttää siltä, että joustavalla toiminnalla ja eri osapuolten yhteistyöllä voidaan turvata kalastajien toimeentulo ja samalla terveellisen kalaravinnon saanti edelleen kasvavalle alueen väestölle. Onkin toivottavaa, että tulevaisuudessa alueen omat kalatalous- ja ympäristöviranomaiset pyrkivät edelleen yhteistuumin työskentelemään järven luonnonvarojen suojelemiseksi ja sen tärkeän biologisen tuotannon ylläpitämiseksi.

Tutkimuksessa hyödynnettiin Suomen ulkoasiainministeriön rahoittaman, ja YK:n maatalous- ja elintarvikejärjestön (FAO) toteuttaman, sekä Kuopion yliopiston koordinoiman Lake Tanganyika Research -projektin (1992-2001) tuloksia. Hankkeeseen osallistui yli 120 henkilöä 16 maasta, ja sen tuella rakennetun kenttäasema- ja asiantuntijaverkoston avulla on järven ympäristön ja kalatalouden seurantaa jatkettu näihin päiviin saakka. Projekti myös koulutti huomattavan määrän paikallisia asiantuntijoita, ja se oli tietenkin tärkeä opintopaikka myös suomalaisille tutkijoille.

Väitöskirja on julkaistu sarjassa Kuopion yliopiston julkaisuja C. Luonnontieteet ja ympäristötieteet, ISBN 978-951-27-0974-8. Sitä voi tilata yliopiston kirjaston julkaisumyynnistä sähköposti: yrjo.valtanen@uku.fi tai verkko-osoitteesta http://www.uku.fi/kirjasto/julkaisutoiminta/julkmyyn.shtml

Lisätietoja:
Hannu Mölsä
hannu.molsa@fic.fi
Oy FIC Fish Innovation Centre Ltd.
puh. 050 505 3145

Kuopion yliopisto
Viestintä
tiedotus@uku.fi