Vastaväittäjä: Professori Simo Saarijärvi, Turun yliopisto
Kustos: Professori Heimo Viinamäki, Kuopion yliopisto
Aika ja paikka: Perjantai 26.9.2008 klo 12, Snellmanian auditorio L21

Väitöstiedote:

Dissosiaatio-oireet ovat pohjoissavolaisilla yleisiä

Dissosiatiiviset oireet ovat yleisiä pohjoissavolaisessa yleisväestössä. Tässä väitöstutkimuksessa sairaalloista psykologista dissosiaatiota esiintyi 3,4 prosentilla ja ruumiillisina oireina ilmenevää dissosiaatiota 9,4 prosentilla kyselyyn vastanneista. Kolmen vuoden seurantatutkimuksen perusteella psykologiset dissosiaatio-oireet olivat kuitenkin pysyviä alle kolmasosalla niistä, joilla oli alkuvaiheessa runsaasti oireita. Pysyvä korkea dissosiatio oli yhteydessä masennusoireisiin ja itsemurha-ajatuksiin.

Dissosiaatiolla tarkoitetaan, että henkilö ei kykene yhdistämään ajatuksiaan, tunteitaan, muistojaan tai aistihavaintojaan mielekkääksi kokonaisuudeksi. Psykologisia dissosiatiivisia oireita voivat olla muun muassa psyykkisistä tekijöistä johtuva muistinmenetys, oman itsen tai ympäristön kokeminen vieraana tai outona tai identiteetin hajoamisen kokemukset. Dissosiaatio voi ilmetä myös somatoformisina eli ruumiillisina oireina, kuten kouristuksina, äänen tai näön menetyksenä tai muina motorisen toiminnan tai aistimisen häiriöinä. Dissosiaatio on ymmärretty mielen adaptiiviseksi eli suojaavaksi ja sopeutumista mahdollistavaksi reaktioksi mielen tasapainoa uhkaaville voimakkaille kokemuksille.

Dissosiaatiota tutkittiin osana Kuopion yliopistollisen sairaalan psykiatrian klinikassa toteutettua pohjoissavolaisen yleisväestön mielenterveyttä kartoittavaa tutkimusta. Sen tavoitteena oli tutkia psykologisen ja ruumiillisina oireina ilmenevän dissosiaation vallitsevuutta ja niihin yhteydessä olevia tekijöitä. Psykologisen dissosiaation kulkua mitattiin lisäksi kolmen vuoden seurantatutkimuksella. Dissosiaation mittamiseen käytettiin kyselyä, johon tutkittavat vastasivat itse.

Sairaalloista psykologista dissosiaatiota oli 3,4 prosentilla tutkimukseen osallistuneista. Iällä tai sukupuolella ei ollut merkittävää vaikutusta. Dissosiaatioon yhteydessä olevina taustatekijöinä nousivat sen sijaan esille alkoholinkäyttö, huono taloudellinen tilanne ja alentunut työkyky. Yksin asuvilla, eronneilla tai leskillä dissosiaatio oli yleisempää kuin parisuhteessa elävillä. Psykiatriset muuttujat aleksitymia, masennus ja itsetuhoisuus olivat poikkileikkaustutkimuksessa voimakkaasti yhteydessä sairaalloiseen psykologiseen dissosiaatioon.

Ruumiillisina oireina ilmenevää dissosiaatioita oli 9,4 prosentilla yleisväestöstä. Se lisääntyi iän myötä ja oli yleisempää miehillä. Siihen yhteydessä olevia tekijöitä olivat työttömyys, alentunut työkyky ja huono taloudellinen tilanne. Lapsuuden ajan haitallisilla kokemuksilla, erityisesti lapsen fyysisellä rankaisemisella, oli yhteys ruumiillisina oireina ilmenevään dissosiaatioon. Psykologisen ja somatoformisen dissosiaation väillä havaittiin olevan merkittävä yhteys.

Kolmen vuoden seurantatutkimuksen perusteella psykologinen dissosiaatio oli pysyvää vain 29 prosentilla niistä, joilla alkuvaiheessa oli runsaasti dissosiatiivisia oireita. Pysyvä korkea dissosiaatio oli yhteydessä masennusoireiden lisääntymiseen seuranta-aikana, itsetuhoisuuteen, nuoreen ikään, alentuneeseen työkykyyn ja tupakointiin.

Dissosiaatio-oireet olivat pohjoissavolaisilla samaa tasoa kuin aiemmissa pohjoisamerikkalaisissa yleisväestötutkimuksissa. Dissosiaatio-oireiden pysyvyydestä ei ole aikaisempaa tutkimustietoa, mutta seurantatutkimuksen perusteella psykologiset dissosiaatio-oireet eivät olleet niin pysyviä kuin on oletettu. Dissosiaatio-oireiden tunnistaminen samanaikaisten depressio-oireiden ja itsemurha-ajatusten yhteydessä tulisi ottaa huomioon myös käytännön potilastyössä.

Väitöskirja on julkaistu sarjassa Kuopion yliopiston julkaisuja D. Lääketiede, ISBN 978-951-27-0959-5. Sitä voi tilata yliopiston kirjaston julkaisumyynnistä sähköposti: yrjo.valtanen@uku.fi tai verkko-osoitteesta http://www.uku.fi/kirjasto/julkaisutoiminta/julkmyyn.shtml

Lisätietoja:
 LL, erikoislääkäri Päivi Maaranen
Kuopion yliopistollinen sairaala, psykiatrian klinikka
p. 050 5424 890
paivi.maaranen@kuh.fi

Kuopion yliopisto
Viestintä
tiedotus@uku.fi