Veijalainen Anna-Maria (FM) 12.10.2007Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekuntaYmpäristötiedeSustainable Organic Waste Management in Tree-Seedling Production (Metsätaimituotannossa muodostuvan orgaanisen jätteen käsittely ja käyttö)
Vastaväittäjä: Professori Risto Tahvonen, MTT, Puutarhatuotanto, Piikkiö Väitöskirjan tiivistelmä: Metsätaimijäte voidaan kierrättää taimitarhoilla kestävän kehityksen periaatteen mukaisestiMetsätaimituotannossa muodostuvan orgaanisen jätteen kompostointi runsasravinteisen seosaineen kanssa parantaa kompostituotteen hygieenistä laatua, mikä on edellytys kompostituotteen kasvualustakäytölle. Metsätaimijäte voidaan kompostoida myös ilman seosaineita. Tällöin lopputuote voi sisältää kasvitaudinaiheuttajia, joten tuote soveltuu käytettäväksi maisemoinnissa ja viheralueilla. Tässä väitöskirjatyössä tutkittiin metsätaimitarhoilla muodostuvan biojätteen aumakompostointia sekä kompostituotteen soveltuvuutta kuusen paakkutaimien kasvualustaksi. Lisäksi selvitettiin kompostoinnin aikaista ympäristökuormitusta ja kompostointiprosessin vaikutusta kasvitaudinaiheuttajiin, joiden tuhoutumista indikoivana mikrobina testattiin havupuun taimille juurilahoa aiheuttavaa yksitumaista Rhizoctonia sp. sientä. Tutkimus osoitti, että metsätaimijäte on ravinneköyhää, hapanta ja hitaasti hajoavaa korkean turve- ja puuainespitoisuuden vuoksi. Lisäksi jätteen laatu vaihtelee ja orgaanisen aineksen osuus voi olla vähäinen, jos kompostiin tulee kivennäismaata taimien ja rikkakasvien juuristojen mukana. Metsätaimijäte hajosi kompostissa noin kahdessa vuodessa. Kompostin lämpötila ei kohonnut yli 55 astetta, jota pidetään edellytyksenä kasvitautiriskin eliminoitumiselle. Kompostituote voi siten sisältää kasvitaudinaiheuttajia ja rikkakasvien siemeniä. Kompostoimalla metsätaimijätteen ilman seosainetta taimitarhat pystyvät kuitenkin käsittelemään biojätteensä kustannustehokkaasti jätelain hyväksymällä tavalla. Orgaanisen seosaineen, hevosen lannan, lisääminen metsätaimijätteeseen paransi kompostin lämpötilakehitystä. Hevosen lanta toi prosessiin ravinteita, helposti hajoavaa orgaanista ainesta sekä mikrobeja. Kompostin lämpötila kohosi yli 55 astetta ja indikaattorimikrobina käytetty Rhizoctonia sp. tuhoutui ollen merkkinä kompostituotteen hygienisoitumista. Aumoista huuhtoutuvan veden määrä oli vähäinen; enintään 1500 litraa vuodessa. Hevosen lannan tai typpilannoitteiden käyttö seosaineena lisäsi typen ja fosforin huuhtoutumista ympäristöön, varsinkin silloin kun prosessi toimi huonosti. Metsätaimijätteen kompostointi runsasravinteisen seosaineen kanssa samalla paikalla vuodesta toiseen lisää tarvetta vettä läpäisemättömien pohjarakenteiden rakentamiselle ja huuhtoutuvan veden kierrätykselle. Jos taimitarha sijaitsee pohjavesialueella tai lähellä pintavesialuetta, on ympäristökuormitusta vähentäviä toimenpiteitä sekä niiden tarvetta selvitettävä yhteistyössä ympäristöviranomaisten kanssa. Tässä tutkimuksessa kuusen paakkutaimet kasvoivat metsänviljelykelpoisiksi turvepohjaisessa kasvualustassa, johon lisättiin kompostituotetta enintään neljännes tilavuudesta. Kun kasvualustaan lisättiin enemmän kompostia, heikkeni taimien kasvu taimitarhalla. Kasvualusta ei enää vaikuttanut taimien kasvuun metsässä ensimmäisen kasvukauden jälkeen. Metsätaimijätekompostin fysikaaliset ominaisuudet ja laadun vaihtelu heikentänevät niiden käyttöä turpeen korvaajana tai kasvualustojen seosaineena. Käytön edellytyksenä on myös kasvatusmenetelmien, kuten kastelun ja lannoituksen, tutkimus- ja kehitystyö. Tutkimuksessa saatuja tuloksia voidaan hyödyntää toteutettaessa kestävän kehityksen periaatteiden mukaista metsätaimijätteen käsittelyä ja käyttöä metsätaimitarhoilla ja myös muissa taimistoissa. Yksitumainen Rhizoctonia sp. sieni osoittautui potentiaaliseksi indikaattorimikrobiksi, jonka avulla voidaan seurata kompostointiprosessin toimivuutta ja kompostituotteen hygieenistä laatua. Väitöskirja on julkaistu sarjassa Kuopion yliopiston julkaisuja C. Luonnontieteet ja ympäristötieteet ISBN 978-951-27-0695-2. Sitä voi tilata yliopiston kirjaston julkaisumyynnistä sähköposti: yrjo.valtanen@uku.fi tai verkko-osoitteesta http://www.uku.fi/kirjasto/julkaisutoiminta/julkmyyn.shtml Lisätietoja: |