Timonen Leena (LL) 27.4.2007

Lääketieteellinen tiedekunta

Geriatria

Group-based exercise training in mobility impaired older women: Effects of an outpatient multi-component training program on physical performance, mood, functional abilities, and social welfare and healthcare costs after acute hospitalization (Ryhmässä tapahtuvan liikuntaharjoittelun vaikutukset iäkkäiden huonosti liikkuvien naisten kuntoutuksessa: Avohoidossa toteutetun harjoitteluohjelman vaikutus fyysiseen kuntoon, mielialaan, toimintakykyyn ja sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksiin akuutin sairaalahoidon jälkeen)

Vastaväittäjä: Professori Sirkka-Liisa Kivelä, Turun yliopisto
Kustos: Professori Raimo Sulkava, Kuopion yliopisto


Väitöskirjan tiivistelmä:


Iäkkäiden naisten liikunnallinen kuntoutus sairaalahoidon jälkeen

Iäkkäiden naisten voimaharjoitteluun perustuva ryhmäkuntoutus paransi lihasvoimaa, tasapainoa, kävelynopeutta ja mielialaa, mutta ei vähentänyt sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarvetta tai kustannuksia. Iäkkäiden kuntosaliharjoittelu todettiin perusterveydenhuoltoon hyvin sopivaksi ja turvalliseksi kuntoutusmuodoksi.

Lihasvoimien heikentyminen huonontaa liikkumiskykyä

Vanhenemiseen liittyvä lihasmassan vähentyminen ja lihasheikkous huonontavat liikuntakykyä. Äkillinen sairaus ja siihen liittyvä vuodelepo voivat huonontaa lihasvoimia entisestään niin, että ongelmia alkaa esiintyä kävelyssä ja tasapainon hallinnassa.

Vanhusten kuntoutusprojekti Joensuun terveyskeskuksessa

Tutkimukseen otettiin 68 yli 75-vuotiasta naista, jotka olivat joutuneet akuutin sairauden takia Joensuun terveyskeskuksen vuodeosastolle ja joilla oli sairauden aikana kävelyyn tai tasapainoon liittyviä ongelmia. Tutkittavien keski-ikä oli 83 vuotta. Heidät arvottiin joko terveyskeskuksen fysioterapia-osastolla kokoontuvaan kuntosaliryhmään tai kotivoimisteluryhmään.

Kymmenen viikkoa kestävä ryhmäharjoittelu aloitettiin kotiuttamisen jälkeen. Ryhmäharjoittelu sisälsi polven ja lonkkien voimaharjoittelua kuntosalilaitteilla sekä toiminnallisia ja tasapainoharjoitteita. Kotivoimisteluryhmälle ohjattiin yhden kotikäynnin aikana kotivoimisteluohjelma, joka sisälsi toiminnallisia ja tasapainoharjoituksia, mutta ei voimaharjoittelua.

Harjoitteluohjelman vaikutukset

Kuntosaliharjoittelu paransi polvien ojennusvoimaa, tasapainoa ja kävelynopeutta merkitsevästi verrattuna kotivoimisteluryhmään. Harjoittelu paransi myös mielialaa. Harjoittelun vaikutukset lihasvoimaan, kävelynopeuteen ja mielialaan olivat yhä todettavissa vielä 9 kuukauden kuluttua harjoittelun päättymisen jälkeen. Harjoittelu todettiin turvalliseksi ja perusterveydenhuoltoon hyvin sopivaksi. Kuntosaliharjoittelu ei kuitenkaan parantanut toimintakykyä eikä vähentänyt kaatumisia tai sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia.


Lisätietoja: Ylilääkäri Leena Timonen
Joensuun terveyskeskus
puh. 050 554 0713 tai 040 704 6920
leena.timonen@jns.fi


Kuopion yliopiston julkaisuja D. Lääketiede. ISBN 978-951-27-0666-2



Kuopion yliopisto
Viestintä
tiedotus@uku.fi