Vastaväittäjä: Professori Anja Riitta Lahikainen, Tampereen yliopisto
Kustos: Professori Vilma Hänninen, Kuopion yliopisto

Väitöskirjan tiivistelmä:

Koulussa viihtyminen ja tunne osallisuudesta lisäävät kotiseudulle kiinnittymistä

Nuorten kotiseudulle kiinnittymiseen vaikuttavat nuorten koulussa viihtyminen ja koulun hyvä yhteishenki, tunne osallisuudesta erityisesti suhteessa omaan kotikuntaan sekä nykyisellä asumispaikkakunnalla oleva perhe ja juuret. Kotiseudulle kiinnittymiseen on yhteydessä myös ammatinvalinnan toissijaisuus asuinpaikkaan verrattuna.

Koululla tärkeä merkitys

Tutkimuksessa nousi vahvasti esille koulun tärkeä merkitys nuorten kotiseudulle kiinnittymiseen. Nuorten kotiseudulle kiinnittymiseen olivat yhteydessä koulussa viihtyminen, koulun ja luokan hyvä yhteishenki sekä koulukiusaamisen vähäisyys. Nuorten kotiseutu määrittyi enemmän koulusta kuin kuntarajoista käsin.

Tunne osallisuudesta

Tunne osallisuudesta erityisesti suhteessa omaan kotikuntaan lisäsi kotiseudulle kiinnittymistä. Mitä paremmin nuoret tunsivat kotikuntansa ja uskoivat omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa, sitä kiinnittyneempiä he kotikuntaansa tai kotiseutuunsa olivat.

Juuret ja ammatinvalinnan toissijaisuus

Mitä kauemmin nuoret olivat paikkakunnalla asuneet, sitä kiinnittyneempi he sinne olivat. Tämän vahvistavat myös aikaisemmat tutkimukset. Toisaalta myös se, että suku oli ainakin toisen vanhemman puolelta lähtöisin nykyiseltä kotiseudulta, lisäsi sinne kiinnittymistä. Ammatinvalinta ja ammatissa toimiminen oli tärkeää kaikille tutkimuksessa mukana olleille nuorille. Kuitenkin ne, jotka arvostivat helppoa opiskelemaan pääsyä, opiskelupaikan läheisyyttä ja kotiseudulle työllistymistä olivat muita kiinnittyneempiä nykyiselle kotiseudulleen.

Kiinnittyminen vahvempaa maakuntakeskuksessa ja pojilla

Nuoret olivat kiinnittyneempiä kotiseudulleen tutkimuksessa mukana olleessa maakuntakeskuksessa (Kuopio) kuin pienemmissä kunnissa. Sosiaalisen pääoman kohdalla tilanne oli toinen; nuorilla pienemmissä kunnissa oli enemmän sosiaalista pääomaa kuin maakuntakeskuksessa. Pojat olivat tyttöjä kiinnittyneempiä kotiseudulleen. Sosiaalinen pääoma oli tytöillä ja pojilla erilaista. Tyttöjen sosiaalinen pääoma oli poikia enemmän lähtöisin opettajista kun taas poikien tyttöjä enemmän perheestä, sukulaisista ja koulusta.

Tutkimuksen toteutus

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitkä tekijät ovat yhteydessä nuorten kotiseudulle kiinnittymiseen ja mikä on nuorten kotiseudulle kiinnittymisen ja nuorten sosiaalisen pääoman välinen yhteys. Tutkimuksessa käytiin läpi nuorten kotiseudulle kiinnittymistä ja sen yhteyttä nuorten sosiaaliseen pääomaan seitsemässä Pohjois-Savon kunnassa (Karttula, Keitele, Kuopio, Pielavesi, Rautalampi, Siilinjärvi, Suonenjoki). Tulokset perustuvat peruskoulun yhdeksäs-luokkalaisille keväällä 2000 tehtyyn kyselyyn, johon vastasi 852 nuorta (vastausprosentti oli 90).

Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet. ISBN 951-27-0364-5