Vastaväittäjä: Professori Pertti Panula, Helsingin yliopisto
Kustos: Dosentti Jarmo T. Laitinen, Kuopion yliopisto

Väitöskirjan tiivistelmä:

Uudet menetelmät kannabis-tyyppisten lääkeaineiden testaukseen

Kannabiksen lääkinnälliset ja huumaavat vaikutukset on tunnettu kansanlääkinnässä vuosituhansien ajan. Kasvista valmistettavien huumeiden (marihuana, hasis) laiton käyttö on maailmalla nykyään yleistä, varsinkin nuorison keskuudessa. Kannabiksen pääyhdisteen, delta9-tetrahydrokannabinolin (THC), vaikutuskohteet aivoissa ja muualla elimistössä on selvitetty. THC:n vaikutukset välittyvät soluihin solukalvossa olevien ”kannabisreseptorien” (kannabinoidireseptorit CB1 ja CB2) kautta. Samalla THC sotkee elimistössä esiintyvien omien "kannabisyhdisteiden" (endokannabinoidien) tarkasti säädellyn toiminnan, jolloin mm. kannabiksen huumevaikutukset ilmenevät.

Elimistön kannabinoidireseptoreilla ja endokannabinoideilla on nykyarvion mukaan laaja ja merkityksellinen rooli monissa ihmisen elintoiminnoissa. Eräitä kannabispohjaisia lääkkeitä on käytetty Yhdysvalloissa ja Isossa-Britaniassa syöpä- ja AIDS-potilaiden heikentyneen ruokahalun hoidossa. Uudella CB1 reseptorisalpaajalla on saatu erittäin lupaavia tuloksia mm. liikalihavuuden hoidossa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että kannabinoidisysteemiin vaikuttavilla lääkeaineilla voitaisiin hoitaa lisäksi mm. useita aivoperäisiä sairauksia (Alzheimerin tauti, Parkinsonin tauti, MS tauti, Touretten syndrooma, skitsofrenia), silmänpainetautia, kipua, tulehdustiloja sekä erilaisia syöpiä.

Tässä väitöskirjatyössä on kehitetty menetelmiä, joilla voidaan määrittää erilaisten kannabinoidien aktiivisuuksia kannabinoidireseptorien suhteen. Mittaukset suoritettiin joko rotan aivojen CB1 reseptorissa tai solulinjassa, johon oli siirretty ihmisen CB2 reseptori. Työn viritetyillä menetelmillä lääkeaineiden aktiivisuuksien erottelukyky parani ja määritysten häiriötekijät pienenivät. Endokannabinoidien aktiivisuus koeolosuhteissa voitiin määrittää estämällä niitä hajottavien entsyymien toiminta. Kehiteltyjen menetelmien ansiosta voidaan tutkia ja seuloa erityyppisiä kannabinoidireseptoreja aktivoivia yhdisteitä (täys- ja osittaisagonistit), sekä erityyppisiä reseptorisalpaajia (käänteisagonistit tai neutraalit antagonistit). Menetelmät mahdollistavat myös aktivaation paikantamisen kudosleikkeistä, kuten aivoista ja silmän verkkokalvolta.

Kannabinoidit voivat olla yksi merkittävimmistä ja monipuolisimmista uusista lääkeaineryhmistä tulevaisuudessa. Tämän väitöskirjatyön optimoidut menetelmät ovat parhaillaan käytössä Kuopion yliopiston tutkimusprojektissa, jossa kehitetään uusia ja potentiaalisia kannabinoidireseptorien kautta vaikuttavia lääkeaineita.

Kuopion yliopiston julkaisuja C. Luonnontieteet ja ympäristötieteet. ISBN 951-27-0340-8