Lääketieteellisessä tiedekunnassa esitettiin
14.2.1997 tarkastettavaksi FK Pertti Kolarin väitöskirja
Non-Invasive Assessment of Cutaneous Haemodynamics in Chronic
Venous Insuffiency of the Legs. Effect of Intermittent Pneumatic
Compression Treatment (Ihoverenkierron ominaisuuksien veretön
arviointi alaraajan kroonisessa laskimoverenkierron vajaatoiminnassa.
Jaksottaisen painepuristushoidon vaikutus). Vastaväittäjänä
oli professori Arto Uusitalo Tampereen yliopistollisesta sairaalasta
ja väitöstilaisuuden valvojana LKT Olavi Airaksinen.
Väitöskirjan tiivistelmä:
Ihoverenkierron ominaisuuksien arvioiminen alaraajan kroonisessa
laskimoverenkierron vajaatoiminnassa: jaksottaisen painepuristushoidon
vaikutus.
Alaraajan laskimoiden vajaatoiminta on yleinen sairaus, johon
liittyy hyvin usein turvotusta ja säärihaavoja. Arviolta
n. 5 % aikuisväestöstä kärsii jonkin asteisesta
laskimoiden vaajaatoiminnasta. Säärihaavojen esiintyvyys
väestössä on n. 0.1-0.2 % ja sen yleisyys kasvaa
iän myötä. Säärihaavojen hoito on työlästä
ja ne uusiutuvat helposti kuormittaen siten merkittävästi
terveydenhuoltoa. Laskimoperäisen säärihaavan taustalla
on kohonnut laskimopaine, mutta säärihaavan syntymeka-nismit
ovat edelleenkin puutteellisesti tunnettuja. Laskimoverenkierron
vajaatoiminnan seurauksia ihon verenkiertoon ja hapetukseen on
tutkittu aikaisemmin vain vähän. Tässä väitöskirjatutkimuksessa
arvioitiin jaksottaisen painepuristushoidon vaikutuksia ihoverenkierron
ominaisuuksiin potilailla, joilla on krooninen alaraajan laskimoiden
vajaatoiminta ja turvotusta ja säärihaavoja. Tutkimuksessa
sovellettiin invasiivisiä (verettömiä, iholta tapahtuvia
mittauksia) laser Doppler virtausmittaus-tekniikkaa, ihon happiosapaineen
mittausta ja venymälanka tilavuusmittausta kapillaari-filtraation
rekisteröintiin.
Laskimoverenkiertohäiriöiden, turvotuksen, säärihaavojen
ja imunestekierron sairauksien keskeisenä osana on kompressio-
eli painehoito. Sitä voidaan toteuttaa elastisin sitein,
tukisukilla tai yhä useammin lisäksi jaksottaisella
painepuristushoidolla. Jaksottaisessa painepuristushoidossa raajoihin
kohdistetaan ulkoinen painepulssi (40-80 mmHg) siten, että
paineaalto alkaa sykkeellisesti raajan kärkiosasta ja liikkuu
vaimentuen raajan tyviosaan päin. Menetelmä jäljittelee
pohjelihaspumpun toimintaa ja sen tavoitteena on tehostaa laskimo-
ja imutievirtausta. Tutkimuksessa käytettiin kotimaista Ventipress®
hoitolaitetta (Ventipress Oy, Lappeenranta).Tutkimukseen osallistui
69 potilasta, joiden keski-ikä 58 (41-85) vuotta. Kontrolliaineiston
muodosti 68 tervettä koehenkilöä, joiden keski-ikä
oli 48 (24-76) vuotta. Ihoverenkiertoa mitattiin käytettäen
kolmea eri laser valon aallonpituutta (543, 632, 780 nm) vastaten
kolmea eri mittaussyvyyttä ihossa. Lisäksi kokeellisesti
selvitettiin raajaturvotuksen muodostumista (kapillaarifiltraatio).
Mittauksissa käytettiin venymälanka-tekniikkaa, millä
rekisteröitiin raajan tilavuuden muutos laskimoverenkierron
sulun aikana. Tilavuuskäyrän muutokset mallinnettiin
tavoitteena selvemmin erottaa laskimoiden täyttymisvaihe
ja kapillaarifiltraatiovaihe toisistaan.
Tutkimuksessa havaittiin, että ihoverenkierto oli laskimoiden
vajaatoiminnassa merkittävästi lisääntynyt
kaikilla kolmella eri laser valon aallonpituuksilla mitattuna.
Ihon happiosapaine oli sitävastoin erittäin merkittävästi
huonompi kuin terveillä koehenkilöillä. Jaksottaisen
painepuristushoidon havaittiin vähentävän tehokkaasti
turvotusta, parantavan ihoverenkiertoa ja kudoksen hapetusta.
Tutkimuksessa havaittiin myös, että jaksottainen painepuristushoito
parantaa ihoverenkierron virtauspainetta vähentäen perifeeristä
ihoverenkierron virtausvastusta. Tutkimuksessa johdetulla mallilla
voitiin hyvin kuvata erityyppiset venymälankatekniikalla
rekisteröitävät tilavuuskäyrät laskimosulun
aikana.
Tämän tutkimuksen mukaan jaksottainen painepuristushoito
edistää säärihaavapotilaiden ihoverenkiertoa
ja ihon hapetusta sekä vähentää tehokkaasti
turvotusta. Menetelmä on yksinkertainen ja sovellettavissa
helposti potilastyöhön. Jaksottaisella painepuristus-hoidolla
ei tutkimuksessa havaittu olevan haittavaikutuksia ja hoito soveltuu
hyvin myös imutieperäisten tai vammojen jälkeisten
turvotusten hoitoon.