Eläinten käyttäytyminen ja hyvinvointi

Miksi ja miten tutkimme eläinten käyttäytymistä ja hyvinvointia?

Prof. Jaakko Mononen

Eläinten hyvinvointi on yhteiskunnallisena kysymyksenä laaja ja monimutkainen. Siihen liittyvät mm. etiikka, talous, politiikka ja luonnontieteet. Ihmisillä on hyvin erilaisia käsityksiä siitä, kuinka eläimiä tulisi tai saa kohdella. On mahdotonta sanoa, kenen käsitys on oikea ja kenen väärä. Vain pieni vähemmistö ihmisistä vaatii kokonaan luopumista kotieläintuotannosta, koe-eläinten käytöstä tai eläinten pitämisestä vaikkapa harrastuksen vuoksi. Enemmistö ihmisistä hyväksyy eläinten pidon, mutta toisaalta vaatii niiden elinolojen parantamista. Eläinten hyvinvoinnin tieteellistä tutkimusta tarvitaan eläinten hyvinvointia koskevien yhteiskunnallisten päätösten perustaksi.

Tutkimusryhmämme työskentelee eläinten hyvinvoinnin hyväksi luonnontieteen keinoin. Perinteisesti eläinten hyvinvointia on tutkittu kotieläintieteen ja eläinlääketieteen näkökulmista. Viime aikoina uudeksi lähestymistavaksi on tullut soveltava etologia (etologia = eläinten käyttäytymistä tutkiva tiede). Soveltava etologia täydentää kotieläintiedettä ja eläinlääketiedettä korostamalla näitä enemmän eläimen käyttäytymistarpeiden merkitystä eläinten hyvinvoinnin kannalta. Tutkimusryhmämme käyttää pääasiassa soveltavan etologian menetelmiä, mutta yhdistämme siihen usein kotieläintieteen ja eläinlääketieteen lähestymistavat.

Biologiselta kannalta katsottuna eläimen hyvinvointi muodostuu eläimellä olevien sopeutumien sekä elinympäristön välisestä suhteesta. Mitä vähemmän sopeutumat ja ympäristö ovat ristiriidassa keskenään, sitä parempi on eläimen hyvinvointi. Hyvinvointi vaarantuu, jos eläimellä on voimakkaita tarpeita, joiden täyttäminen elinympäristössä ei ole mahdollista. Tarpeiden täyttymättömyys voi johtaa sekä fysiologisiin stressireaktioihin että epänormaaliin käyttäytymiseen. Hyvinvoinnin mittausmenetelmät voidaankin jakaa kolmeen pääryhmään: eläinten käyttäytymistarpeiden tutkiminen, epänormaali käyttäytyminen (tai normaalin käyttäytymisen puuttuminen) sekä fysiologia (esim. stressihormonit, kasvu ja terveys). Sekä hyvinvoinnin että sen mittausmenetelmien perusperiaatteet ovat samat kaikilla eläinlajeille.

Kotieläinten elinympäristö muodostuu fyysisestä kasvatusympäristöstä, eläinten välisistä sosiaalisista suhteista sekä ihmisen ja eläimen välisestä suhteesta. Monesti korostetaan erityisesti sopivan fyysisen ympäristön merkitystä, vaikka tutkimukset viittaavat siihen, että sosiaaliset suhteet ja etenkin ihmisen ja eläimen välinen hyvä suhde ovat vähintään yhtä ratkaisevia eläinten hyvinvoinnin kannalta. Tutkimusryhmämme työ kattaa kaikki nämä kolme osa-aluetta.

Eläinten hyvinvoinnin mittausmenetelmät ovat tieteenalan uutuudesta johtuen vasta kehitysvaiheessa. Niinpä ryhmämme on tehnyt myös menetelmiin kohdistuvaa perustutkimusta. Lisäksi olemme pystyneet hyödyntämään etologian osaamistamme myös biolääketieteellisissä tutkimuksissa, joissa koe-eläimille tehdään mm. käyttäytymistestejä.