Kliinisen patologian ja oikeuslääketieteen yksikkö

Yksikkö on perustettu vuonna 1972. Yliopistoksi korkeakoulu muuttui vuoden 1984 alusta. Yksikkö sijaitsee yliopiston Canthia rakennuksen viidennessä kerroksessa. Yliopiston laitosrakenne uudistui 1.1.2006. Lääketieteellisessä tiedekunnassa lakkautettiin aiemmat kaksikymmentäviisi laitosta ja klinikkaa ja niiden tilalle perustettiin kolme laitosta, biolääketieteen laitos, kliininen laitos sekä kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen laitos. Kliinisen patologian ja oikeuslääketieteen yksikkö kuuluu kliiniseen laitokseen. Vakinaiseen henkilökuntaan kuuluvat kliinisen patologian ja oikeuslääketieteen yksikössä esimies/ patologian professori, oikeuslääketieteen professori (yhteinen virka Tampereen yliopiston kanssa), 2 apulaisopettajaa, kolme assistenttia, hallintosihteeri, opetussihteeri/-hoitaja ja kolme laboratoriotyöntekijää.

Yksikkö antaa patologian ja oikeuslääketieteen alan peruskoulutusta lääketieteen opiskelijoille, ja myös muiden alojen opiskelijoille. Patologian erikoislääkärikoulutus tapahtuu yhteistyössä Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) kliinisen patologian osaston kanssa.

Yksikössä on käynnissä useita pääosin kliinispatologisia tutkimusprojekteja, joissa työskentelee perushenkilökunnan lisäksi useita eri alan tutkijoita ja avustavaa henkilökuntaa. Tutkimustoiminnassa yksikkö on kiinteässä yhteistyössä yliopiston eri laitosten ja yliopistollisen sairaalan eri klinikoiden kanssa.

Patologin työnkuvasta

Patologilla tarkoitetaan patologian alan erikoislääkäriä, tai koulutusvaihessa olevaa erikoistuvaa lääkäriä/apulaislääkäriä. Työpaikkana on yleensa sairaalan patologian osasto, jonka yhteydessä sijaitsee myös laboratorio, jossa saapuvat näytteet käsitellään. Tällä hetkellä Suomessa patologin virkoja on kaikissa yliopistosairaaloissa ja myös suuremmissa keskussairaaloissa. Erikoislääkäreitä koulutetaan kaikissa yliopistosairaaloissa, erikoistuminen kestää n. 5 vuotta.

Yleensä patologi on mielletty vain ruumiinavauksia tekeväksi henkilöksi. Tämä käsitys on väärä. Patologi sekoitetaan usein myös oikeuslääkäriin, jonka työnkuva poikkeaa melkoisesti patologin työnkuvasta. Patologin työnkuvaan kuuluvat perinteisesti ruumiinavaukset, kuitenkin suurimman osan työpäivästä vie nykyään erilaisten histologisten (kudos) – ja sytologisten (solu) näytteiden katsominen ja tulkitseminen. Lisäksi työhön kuuluu osallistuminen kliinispatologisiin kokouksiin, joissa on mukana useiden eri erikoisalojen lääkäreitä ja joissa yhdessä suunnitellaan potilaiden hoitoa. Varsinkin yliopistosairaaloissa työhön kuuluu myös osallistuminen tutkimustoimintaan yhteistyössä sairaalan muiden klinikoiden kanssa. Patologi osallistuu myös alan koulutukseen.

Patologille tulee sekä kudos- että solunäytteitä tutkittavaksi. Edellisestä esimerkkinä on tulehtunut umpilisäke ja jälkimmäisestä gynekologinen papa-näyte. Laboratorio valmistaa saapuneet näytteet patologille katsottavaksi; suuremmista kudospaloista (esim suuri kasvain) patologi ottaa itse edustavat koepalat tutkittavaksi. Patologi tutkii näytteet mikroskoopilla ja antaa niistä kuvailevan lausunnon ja diagnoosin. Lausunto lähetetään hoitavalle lääkärille.

Patologin suorittamat ruumiinavaukset ovat lääketieteellisiä ruumiinavauksia, jotka pyytää yleensä hoitava lääkäri ja niiden suorittamiseen tarvitaan vainajan omaisen lupa (vrt oikeuslääketieteellinen avaus). Ruumiinavauksessa selvitetään potilaan kuolinsyy ja myös kaikki muut mahdolliset sairaudet, niiden vaikeusaste, levinneisyys jne. Avauksen jälkeen patologi antaa ruumiinavauslausunnon, josta käy ilmi löydökset ja jossa myös on selvitys potilaan kuolinsyistä.