Kuopion yliopiston julkaisuohjeet
Kuopio University Guidelines for Authors and Editors

Kuopion yliopiston julkaisuja F. Yliopistotiedot 17. 1998
Kuopio University Publications F. University Affairs 17. 1998

Jukka Kananen (toim.)

Toimittajan osoite:
Jukka Kananen
Kuopion yliopiston kirjasto
PL 1627
70211 KUOPIO
Puh: 0400 421984
Telefax: (017) 163410
E-mail: jukka.kananen@uku.fi

Kananen, Jukka (toim.).
Kuopion yliopiston julkaisuohjeet. Kuopion yliopiston julkaisuja F. Yliopistotiedot 17. 1998.
ISBN 951-780-636-1
ISSN 1235-0508

Julkaisuohjeet sisältävät tietoja yliopiston julkaisusarjoista ja niiden hallinnosta. Ohjeissa määritellään myös sarjojen toimittajien sekä kirjaston julkaisujen toimitustyöhön liittyvät tehtävät sekä annetaan tietoa julkaisujen rahoituksesta, jakelusta ja markkinoinnista, kielestä, painatuksesta sekä tekijänoikeuksista. Lisäksi ohjeet sisältävät teknisiä tietoja sivujärjestyksestä, sisällysluetteloista ja otsikoista, ISBN- ja ISSN-numeroista, taulukoista ja kuvista, kuvailulehden ja yhteenvedon laatimisesta sekä viittausten ja lähdeluettelon teosta.

Yleinen Suomalainen Asiasanasto: tieteellinen julkaisutoiminta; yliopistot; tutkimusraportit; kirjoittaminen
Universal Decimal Classification: 001.818, 655.53

Kuopion yliopiston julkaisusarjat uudistettiin vuoden 1992 alussa. Uusi sarjajako on tiedekuntapohjainen ja sitä täydentää yliopiston toimintaan liittyviä kirjoituksia varten tarkoitettu Yliopistotiedot-sarja. Uudistuksen yhteydessä laadittiin sarjoissa julkaisemista koskevat ohjeet, jotka nyt viiden vuoden kuluttua voimaantulosta uudistetaan. Vuonna 1995 perustettiin kullekin tiedekunnalle myös oma Selvityksiä-sarja. Hammaslääketieteen B-sarja lakkautettiin vuonna 1996. Myös julkaisukäytäntöihin on tullut joitakin muutoksia. Ohjeet kattavat sekä tiedot julkaisutoiminnan hallinnosta että kirjoittajille tarkoitettuja käytännön ohjeita. Yliopiston ulkomaalaisia tutkijoita ja opettajia ajatellen ohjeet julkaistaan myös englanniksi. Kaikkia tieteellisen tekstin kirjoittamista ja julkaisemista koskevia yksityiskohtia ei tässä oppaassa ole voitu käsitellä. Tarkoituksena onkin, että julkaisusarjat laativat halutessaan kirjoittajien avuksi tarkemmat sarjakohtaiset ohjeet. Nämä uusitut ohjeet tulevat voimaan 1.1.1998.

Julkaisutoimikunta

SISÄLTÖ

1. OHJEIDEN TARKOITUS
2. JULKAISUTOIMINNAN YLEISPERIAATTEET
2.1. Yliopiston julkaisusarjat
2.2. Julkaisutoiminnan hallinto
2.3. Toimittajan tehtävät
2.4. Kirjaston tehtävät
2.5. Ohjeita väittelijöille
2.6. Rahoitus
2.7. Jakelu ja markkinointi
2.8. Julkaisujen kieli
2.9. Julkaisujen painatus ja painosmäärä
2.10. Tekijänoikeus

3. TEKNISET JULKAISU- JA KIRJOITUSOHJEET
3.1. Kannet ja nimiölehti
3.2. Alkusivujen järjestys
3.3. Sisällysluettelo, otsikot ja kappalejako
3.4. ISSN- ja ISBN-numerot
3.5. Taulukot ja kuvat
3.6. Kuvailulehti ja yhteenveto
3.7. Lähdeluettelo
3.8. Lähdeviittaukset
3.8.1. Harvard-järjestelmä
3.8.2. Vancouver-järjestelmä
3.9. Viittaaminen elektronisiin lähteisiin
3.10. Artikkelikopioiden ja eripainosten liittäminen teokseen
3.11. Julkaisusarjassa aiemmin julkaistujen teosten luettelo

TIETEELLISEEN JULKAISEMISEEN LIITTYVÄÄ KIRJALLISUUTTA

JULKAISUTOIMINTAAN LIITTYVIÄ STANDARDEJA

LIITTEET

1. OHJEIDEN TARKOITUS

Julkaisuohjeiden tarkoituksena on kuvata yliopiston julkaisutoimintaa sekä ohjata yliopistosarjojen kirjoittajia ja toimittajia soveltamaan yhteisesti hyväksyttyjä julkaisukäytäntöjä. Ohjeet on tarkoitettu noudatettaviksi ensisijaisesti yliopiston sarjajulkaisuissa, mutta niitä toivotaan soveltuvin osin käytettäväksi myös yliopiston muussa julkaisutoiminnassa.

2. JULKAISUTOIMINNAN YLEISPERIAATTEET

2.1. Yliopiston julkaisusarjat

Yliopisto julkaisee seuraavia tiedekuntajakoon perustuvia sarjoja:

Kuopion yliopiston julkaisuja A. Farmaseuttiset tieteet
Kuopio University Publications A. Pharmaceutical Sciences
(Täydentäviä julkaisuohjeita Word-dokumenttina tai PDF-muodossa.)

Kuopion yliopiston selvityksiä A. Farmaseuttiset tieteet
Kuopio University Occasional Reports A. Pharmaceutical Sciences

Kuopion yliopiston julkaisuja C. Luonnontieteet ja ympäristötieteet
Kuopio University Publications C. Natural and Environmental Sciences

Kuopion yliopiston selvityksiä C. Luonnontieteet ja ympäristötieteet
Kuopio University Occasional Reports C. Natural and Environmental Sciences

Kuopion yliopiston julkaisuja D. Lääketiede
Kuopio University Publications D. Medical Sciences
(Täydentäviä julkaisuohjeita Word-dokumenttina tai PDF-muodossa.)

Kuopion yliopiston selvityksiä D. Lääketiede
Kuopio University Occasional Reports D. Medical Sciences

Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet
Kuopio University Publications E. Social Sciences

Kuopion yliopiston selvityksiä E. Yhteiskuntatieteet
Kuopio University Occasional Reports E. Social Sciences

Kuopion yliopiston julkaisuja F. Yliopistotiedot
Kuopio University Publications F. University Affairs

Kuopion yliopiston julkaisuja G. - A.I. Virtanen Instituutti
Kuopio University Publications G. - A.I.Virtanen Institute

Kuopion yliopiston selvityksiä G. - A.I. Virtanen Instituutti
Kuopio University Occasional Reports G. - A.I.Virtanen Institute

Kuopion yliopiston julkaisuja H. Informaatioteknologia ja kauppatieteet
Kuopio University Publications H. Business and Information technology

Kuopion yliopiston selvityksiä H. Informaatioteknologia ja kauppatieteet
Kuopio University Occasional Reports H. Business and Information technology

Julkaisusarjat tarjoavat julkaisukanavan väitösopinnäytteille ja muille yliopiston piirissä tehdyille tutkimuksille ja selvityksille.
Sarjat A, C, D, E, G ja H on tarkoitettu eri tieteenalojen tieteellisiä julkaisuja varten, ja sarja F pääasiassa muuhun yliopiston toimintaan liittyvien kirjoitusten julkaisemiseen. Tieteenalojen julkaisuja -sarjoissa julkaistaan alkuperäistutkimuksia ja muita tieteellisten julkaisujen kriteerit täyttäviä kirjoituksia mukaan lukien kongressijulkaisut. Selvityksiä-sarjoissa julkaistaan muita tiedekuntien tutkimukseen, opetukseen ja muuhun toimintaan liittyviä kirjoituksia. Yliopistotiedot-sarjassa voidaan julkaista esimerkiksi toimintakertomuksia ja kehittämissuunnitelmia sekä yliopiston hallintoa, tutkimus-, opetus- ja palvelutoimintaa koskevia tutkimuksia, selvityksiä ja katsauksia.

Lisäksi julkaisutoimikunnan alaisuudessa julkaistaan nimellä Kuopio University Press (KUP) monografioita, joissa julkaisijana on Kuopion yliopisto tai siihen kuuluvat laitokset. KUP julkaisee korkeatasoista, tutkittuun tietoon perustuvaa tutkimus- ja oppimateriaalia sekä akateemiseen perinteeseen liittyvää keskustelua, joka jää yliopiston sarjoissa julkaistavan aineiston ulkopuolelle.

Julkaisusarjojen toimittajat voivat hyväksyä tarjottuja käsikirjoituksia julkaistavaksi KUPin nimellä. Laitokset tai tekijät vastaavat julkaisemisen kustannuksista. Tarvittaessa kirjasto levittää julkaisuja, mikäli näin sovitaan.

2.2. Julkaisutoiminnan hallinto

Yliopiston julkaisupolitiikkaa ohjaa ja valvoo julkaisutoimikunta. Toimikuntaan kuuluvat jäseninä sarjojen toimittajat ja kirjastonjohtaja. Lisäksi toimikunta voi kutsua kokouksiinsa asiantuntijajäseniä. Toimikunnan puheenjohtajana toimii vararehtori ja sihteerinä hallintoviraston määräämä virkamies. Toimikunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Julkaisutoimikunta kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Toimikunta on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on paikalla.

Julkaisutoimikunnan tehtävänä on
1) päättää yliopiston julkaisusarjojen määrästä, nimestä ja ulkoasusta sekä koordinoida sarjojen toimintaa,
2) tehdä esitykset julkaisutoiminnan vaatimista määrärahoista sekä julkaisujen myyntihinnoista,
3) antaa yliopiston julkaisusarjojen toimittamista, painoasua, painosmääriä ja jakelua koskevia ohjeita,
4) järjestää julkaisemiseen liittyvää koulutusta, sekä
5) seurata tieteellisen julkaisutoiminnan yleistä kehitystä

Kunkin erillisen sarjan hallinnosta vastaavat tiedekunnat. Tiedekunnat määräävät sarjoille yhden tai useampia toimittajia sekä päättävät sarjaan hyväksymisen periaatteet. Yliopistotiedot-sarjan toimittajan määrää rehtori. Sarjojen toimittajat voivat halutessaan laatia sarjakohtaisen julkaisuohjeiston, josta käyvät ilmi sarjan ala ja julkaisujen hyväksymiskriteerit sekä muut sarjakohtaiset ohjeet, kuten esimerkiksi lähdeviitteiden merkitsemistapa.

2.3. Toimittajan tehtävät

Kullakin julkaisusarjalla on yksi tai useampia vastuullisia toimittajia. Toimittajan tehtävänä on hankkia julkaisulle asiantuntijalausunnot, joiden perusteella hän päättää julkaisun hyväksymisestä sarjaan. Väitöskirjoissa asiantuntijoina toimivat esitarkastajat. Toimittajan tehtävänä on olla yhdyssiteenä julkaisun kirjoittajan ja sarjan hallinnon välillä, sekä valvoa julkaisutoiminnasta annettujen ohjeiden noudattamista. Julkaisun kieltä, kieliasua ja kielentarkastusta koskevat päätökset tekee toimittaja. Tekijä ja toimittaja tekevät yhdessä päätöksen julkaisun painosmäärästä ja korjatuista painoksista tai mahdollisista lisäpainoksista.

2.4. Kirjaston tehtävät

Kirjasto antaa julkaisulle sarjanumeron sekä ISSN- ja ISBN-numerot sen jälkeen, kun julkaisu on hyväksytty julkaistavaksi yliopiston sarjoissa. Väitöskirjoilla tulee tässä vaiheessa olla painatuslupa. Kirjastossa myös täydennetään julkaisun bibliografiset tiedot ja tarkistetaan julkaisun kannet, nimiösivu sekä kuvailulehti ennen painatusta. Kirjasto vastaa julkaisujen arkistoinnista, vaihtotoiminnasta ja myynnistä. 

2.5. Ohjeita väittelijöille

Kun väitöstyö on hyväksytty tiedekunnassa, voidaan se julkaista Kuopion yliopiston julkaisusarjoissa, jos väittelijä niin haluaa. Muodollisen luvan julkaisemisesta antaa julkaisusarjan toimittaja, johon väittelijän tulee ensimmäiseksi olla yhteydessä. 

Väittelijä saa julkaisujen käsittelylomakkeen kyseisen sarjan toimittajalta tai liitteenä PDF-muodossa. Julkaisuohjeiden liitteenä on kaavio (PDF-muodossa) toimenpiteistä, jotka väittelijän täytyy ennen väitöstilaisuutta suorittaa. Paino toimittaa julkista näytteillepanoa varten kirjastoon kolme kappaletta väitöskirjoja vähintään kymmenen päivää ennen väitöstilaisuutta. Väitöskirja voidaan painaa kokonaisuudessaan monografiana, kappaleväitöskirjana tai niin sanottuna artikkeliväitöskirjana artikkelikopioineen tai eripainoksineen ennen väitöstilaisuutta. Opetusministeriön vuonna 1995 asettaman työryhmän suositusten mukaisesti tohtoriksi väittely voi tapahtua ilman väitöskirjan julkaisemista painettuna. Tällaisissa tapauksessa riittää kun väittelijä toimittaa kolme kappaletta väitöskirjaansa artikkeleineen kirjastoon nähtäväksi. Kirjasto voi ottaa väitöskirjasta tarvittaessa erillisen painoksen arkistointia, vaihtotoimintaa, myyntiä tai muuta jakelua varten. 

Väitöskirja voidaan myös painaa vasta väitöstilaisuuden jälkeen, jolloin mahdolliset korjaukset ehtivät mukaan ensimmäiseen painokseen. Väitöskirjaa ei myöskään ole pakko painaa ollenkaan, vaan se voidaan tallentaa painon elektroniseen julkaisuvarastoon, josta tulostetaan tarvittaessa kopioita. Tekijän luvalla väitöskirjat ja muut yliopiston julkaisusarjat voidaan julkaista kokonaisuudessaan myös yliopiston WWW-sivuilla. (Ns. artikkeliväitöskirjoista julkaistaan vain yhteenveto-osa.) 

Elektroniset väitöskirjat

Rehtorin päätöksen mukaan väitöskirjat ovat vapaasti luettavissa verkossa. Yliopiston julkaisusarjojen väitöskirjat julkaistaan sekä painettuna että verkkoversiona. Edellytyksenä on, että väittelijä toimittaa työnsä PDF-tiedostona kirjastoon. Verkkoversion lisäkustannukset sisällytetään väittelijän painatusapurahaan. Kirjasto maksaa itse arkistointia, vaihtotoimintaa ja myyntiä varten tarvittaessa otettavat painokset.
Väittelijä toimittaa väitöskirjan pdf-tiedoston digitaalista versiota varten joko sähköpostin liitetiedostona tai cd-levykkeellä julkaisutoimikunnan sihteerille. Jos painopaikkana on Kopijyvä, voi painon kanssa sopia PDF-tiedoston tuottamisesta ja toimittamisesta. Kirjasto ja paino voivat ottaa maksun PDF-tiedostojen tekemisestä.
PDF-tiedoston voi tehdä myös itse, tarvittavat ohjelmistot löytyvät mm. kirjastosta ja oppimiskeskuksesta. Erillisistä osajulkaisuista ja yhteenveto-osasta koostuvassa artikkeliväitöskirjassa digitaalinen versio voidaan julkaista vain yhteenveto-osuudesta. Väittelijän tulee toimittaa PDF-tiedostona siis versio, josta muualla julkaistut artikkelit on poistettu.
Verkkojulkaisemiseen liittyvissä asioissa opastaa julkaisutoimikunnan sihteeri.

Julkaisun sisällönkuvailu tehdään tekijän ja kirjaston informaatikkojen yhteistyönä. Kaikki julkaisut luokitetaan ja kuvataan asiasanoilla. Lääketieteessä luokitusjärjestelmänä käytetään National Library of Medicinen luokitusta sekä sanastona Medical Subject Headings -sanastoa. Muilla tieteenaloilla luokituksena on UDK- tai NLM-luokitus ja sanastoina eri alojen englanninkielisiä erikoisasiasanastoja. Suomenkielisissä julkaisuissa käytetään lisäksi Yleistä Suomalaista Asiasanastoa.

2.6. Rahoitus

Apuraha väitöskirjojen viimeistelyyn

Tämä menettely koskee henkilöitä, jotka väittelevät 1.4.2004 jälkeen. Apurahaa myönnetään jatko-opiskelijoille enintään 400 euroa/väittelijä väitöskirjatyön julkaisemiseen liittyviin kuluihin. Apuraha on henkilökohtainen ja se voidaan maksaa ainoastaan väittelijälle itselleen. Apurahahakemukseen on liitettävä alkuperäiset laskut ja kuitit aiheutuneista kuluista. Väittelijä kustantaa myös kirjastoon näytteille tulevat kolme kappaletta, jotka jäävät kokoelmiin ns. arkistokappaleiksi. 

Apurahoilla on jatkuva haku. Apurahaa haetaan hakulomakkeella, joita saa yliopiston kampusnetistä (Hallinnon lomakkeet),  https://www.kampus.uku.fi/intra/hallinto/lomakkeet. Hakemukset tulee toimittaa hallintokeskuksen kirjaamoon osoitteella: Kuopion yliopisto, PL 1627, 70211 KUOPIO. Lisätietoja antaa henkilöstösuunnittelija Jari Koponen.

Kuopion yliopiston kirjasto hankkii arkistointia, vaihtotoimintaa ja myyntiä varten tietyn määrän kustakin julkaisusta. Nämä kappaleet maksaa kirjasto itse. Kirjasto voi tehdä painoksen näitä tarkoituksia varten myös muuten elektronisesti julkaistusta väitöskirjasta.

2.7. Jakelu ja markkinointi

Kirjasto vastaa julkaisujen jakelusta ja myynnistä, ellei tekijän tai julkaisusta vastaavan laitoksen kanssa toisin sovita. Lisäksi kirjasto vastaa myös julkaisujen vaihtotoiminnasta sekä julkaisuvaraston hoidosta. Julkaisujen tiedottamisesta ja markkinoinnista huolehtii hallintokeskuksen Viestintäosasto. 

2.8. Julkaisujen kieli

Julkaisuja voidaan painaa joko suomeksi, ruotsiksi tai vieraalla kielellä. Julkaisun kieltä, kieliasua ja kielentarkastusta koskevat päätökset tekee toimittaja. Kielentarkastus suositellaan tehtäväksi jokaiseen julkaisuun. Julkaisusarjat eivät kuitenkaan osallistu kielentarkastuksen kustannuksiin.

2.9. Julkaisujen painatus ja painosmäärä

Painosmäärästä päättää sarjan toimittaja yhdessä julkaisun tekijän kanssa. Painajalle jää vapaakappaletoimituksia varten seitsemän kappaletta kutakin julkaisua. Painosmäärää harkittaessa tulee lisäksi ottaa huomioon väitöskirjojen osalta väitöstilaisuudessa jaettavat kappaleet ja julkista näytteillepanoa varten tarvittavat kappaleet. Myös oman tiedekunnan laitoksia ja professoreita varten varataan tarvittava määrä väitöskirjakappaleita. Laitosjakelu voidaan hoitaa myös sähköisessä muodossa. Kirjaston vaihtotoimintaa ja myyntiä varten tarvitsemat kappaleet maksaa kirjasto itse, eikä näitä kappaleita tarvitse ottaa huomioon arvioitaessa väittelijälle jäävää painosmäärää. 

2.10. Tekijänoikeus

Tekijänoikeudesta ja kustannussopimuksesta säädetään tekijänoikeuslaissa 404/61, jota täsmentävät tekijänoikeusasetus sekä vuoden 2006 alusta muutokset tekijänoikeuslakiin.  Tekijänoikeuslain mukaan tekijällä on pääsääntöisesti tekijänoikeus kirjalliseen teokseensa, ellei kustannussopimuksessa toisin sovita. Aikaisemmin julkaistujen artikkeleiden julkaiseminen edellyttää, että julkaisuoikeuksien omistaja suostuu tekstin julkaisemiseen uudelleen yliopiston julkaisusarjassa. Väitöskirjojen painatuksessa on huomioitava se, että aikaisemmin julkaistuja väitöskirjan osia ei edellytetä sisällytettäväksi väitöskirjaan. Jos erilliset artikkelit halutaan julkaista yhdessä yhteenveto-osan kanssa, huolehtii tekijä itse copyright-luvan tai julkaisuoikeuden tekijänoikeuksien haltijalta artikkelien uudelleenjulkaisemiseksi. Myös julkaisuihin kopioitaville kuville pitää pyytää julkaisuoikeus tekijänoikeuksien haltijalta

3. TEKNISET KIRJOITUS- JA JULKAISUOHJEET

3.1. Kannet ja nimiölehti

Julkaisun kansi ja muut alkusivut tulevat yhtenäiseen asuun muiden yliopiston julkaisusarjojen kanssa. Kannen laatii paino kirjoittajan antamista tiedoista. Kannessa sallitaan kuva. Julkaisut numeroidaan sarjoittain juoksevilla numeroilla. Julkaisusarjojen koko on B5. Kirjoitettaessa tekstiä tavalliseen A4-kokoon on otettava huomioon että sivut pienennetään painossa B5-kokoon.

Tekstisivujen marginaalina on sivun reunoissa noin 1,5 senttimetriä. Suositeltava kirjasinkoko on noin 10 pistettä B5-koossa luettavuudesta ja kirjasintyypistä riippuen. (A4-kokoon kirjoitettaessa marginaalina on 2,5-3,5 cm sivun reunoissa ja kirjasinkoko noin 12 pistettä.) Teksti tulisi kirjoittaa yleisesti käytössä olevalla tekstinkäsittelyohjelmalla kuten Write, WordPerfect, Word ja MacWrite. Tekstissä suositellaan käytettäväksi kahta rinnakkaista palstaa, mutta yhtäkin palstaa saa käyttää. Myös liiteosissa voidaan käyttää kahta rinnakkaista palstaa. Sivunnumerointi tehdään keskelle tai aukeaman vastakkaisiin kulmiin vasemmalle ja oikealle. Sivunnumerointi kuuluu marginaaliin eli marginaali mitataan ensimmäisestä tekstirivistä. Sivut lasketaan nimiölehdestä saakka, mutta sivunnumerointi merkitään vasta varsinaisesta tekstistä alkaen. Numeroinnissa on otettava huomioon myös alkusivujen kääntöpuolelle tulevat tyhjät sivut, jotka lasketaan mukaan sivunnumerointiin.

Tekstit voidaan toimittaa painoon paperilla, levykkeellä tai verkkosiirrolla. Suositeltavin tapa on kirjoittaa ja taittaa teksti valmiiksi lopulliseen muotoonsa B5-kokoon.

Julkaisun kanteen merkitään sarjan nimi ja osan numero, julkaisun nimi, tekijä tai toimittaja, julkaisupaikka ja julkaisuvuosi. Julkaisun selkään merkitään tekijän ja julkaisun nimi sekä sarjan kirjaintunnus ja julkaisun numero. Kaikissa kansissa käytetään samaa kirjasintyyppiä ja -kokoa. Sarjajulkaisujen englanninkielisissä otsikoissa käytetään anglo-amerikkalaista tapaa, jossa yli kolmekirjaimiset sanat kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. Julkaisun nimiölehden luonnoksen laatii tekijä ja sen latoo paino sarjan mukaan sovitulla tavalla.

Nimiösivu tulee yhtenäiseen asuun muiden yliopiston julkaisusarjojen kanssa. Paino laatii nimiösivun kirjoittajalta saatujen tietojen perusteella. Nimiösivulla mainittavat tiedot asetellaan samalla tavalla sarjasta riippumatta. Nimiösivulle merkitään seuraavat tiedot: sarjan nimi suomeksi ja englanniksi, sarjan osan numero, julkaisun nimi, tekijä(t) tai toimittaja(t), julkaisija, julkaisupaikka, julkaisuvuosi sekä tekijän tai tekijöiden laitosten nimet. Sarjan nimekkeet merkitään julkaisun kielestä riippumatta aina niin, että sarjan suomenkielinen nimi on ensimmäisenä. Julkaisun nimi merkitään julkaisun kielestä riippumatta aina myös englanniksi. Nimiösivulle voidaan merkitä mahdolliset yhteistyökumppanit. Väitöskirjoissa nimiösivulle merkitään myös väitöstilaisuutta koskevat tiedot.

Nimiösivun kääntöpuolella annetaan seuraavat tiedot: alkuteoksen nimi, jos julkaisu on käännös; kääntäjä tms. henkilö tai yhteisö; painos, jos kyseessä on uudistettu painos (ensimmäistä painosta ei merkitä); ISSN- ja ISBN-tunnukset; kirjapaino, painopaikka ja painovuosi. Lisäksi mainitaan tekijän ja kirjaston yhteystiedot.

Julkaisujen kannet, nimiölehden tietojen oikeellisuus sekä kuvailulehden muoto tarkastetaan kirjastossa.

3.2. Alkusivujen järjestys

Nimiölehden jälkeen sijoitetaan kuvailulehti, sen jälkeen mahdollinen omistuskirjoitus, motto tai muu sellainen, sekä esipuhe tai kiitokset. Seuraavaksi merkitään luettelo käytetyistä lyhenteistä ja artikkelikopioita sisältävissä artikkeliväitöskirjoissa alkuperäisten julkaisujen luettelo sekä viimeiseksi ennen varsinaista tekstiä sisällysluettelo. Kaikki edellä mainitut kohdat alkavat uudelta sivulta aukeaman oikealta puolelta. Sivunumeroiden laskeminen aloitetaan nimiösivulta, mutta numerot merkitään näkyviin vasta varsinaisesta tekstistä alkaen. Tavallisesti johdantokappale aloittaa tekstin. Numeroinnissa otetaan huomioon myös tyhjät sivut. Viimeinen numeroitava sivu on liitteitä (esimerkiksi artikkelikopioita) edeltävä sivu.

3.3. Sisällysluettelo, otsikot ja kappalejako

Sisällysluetteloon merkitään otsikot johdannosta lähtien, mutta ei julkaisun alkusivuja. Otsikot voidaan numeroida juoksevasti otsikkotasoittain. Tekstissä pääkappaleet aloitetaan aina uudelta sivulta. Väliotsikot lihavoidaan.

3.4. ISSN- ja ISBN-numerot

Kaikilla julkaisusarjoilla ja aikakauslehdillä on kansainvälinen ISSN-tunnus (International Standard Serial Number) ja kaikilla sarjoissa ilmestyvillä julkaisuilla sekä erillisteoksilla ISBN-tunnus (International Standard Book Number). Verkkojulkaisut saavat oman ISBN-tunnuksensa. ISBN-tunnuksen sarjan osille hankkii kirjasto. ISSN-tunnus on hankittu sarjoille niiden perustamisen yhteydessä.

3.5. Taulukot ja kuvat

Taulukoiden ja kuvien laatimisessa noudatetaan kunkin tieteenalan vakiintuneita käytäntöjä. Taulukoiden ja kuvien selitystekstit kirjoitetaan julkaisun kielellä.

3.6. Kuvailulehti ja yhteenveto

Jokaiseen julkaisuun tulee sisältyä englanninkielinen tiivistelmä (abstract) sekä tarvittaessa myös tiivistelmä muulla vieraalla kielellä. Vieraskielisiin julkaisuihin puolestaan voidaan liittää suomen- tai ruotsinkielinen tiivistelmä. Tiivistelmä sijoitetaan kuvailulehdelle. Asiasisällöltään yhtenäiseen julkaisuun riittää yksi tiivistelmä. Jos julkaisu sisältää useampia eri alojen tai tekijöiden kirjoituksia, kunkin kirjoituksen alkuun voidaan laatia erillinen tiivistelmä. Koko julkaisun tiivistelmän pituus on yksi sivu niin, että tälle sivulle mahtuvat myös julkaisun bibliografiset tiedot, asiasanat ja luokitus. Kokoomateoksissa kunkin kirjoituksen tiivistelmä on lyhyempi. Dissertation Abstracts -tietokantaan toimitettavien väitöskirjatiivistelmien maksimipituus on 350 sanaa. Kirjasto liittää englanninkielisen abstraktisivun yliopiston WWW-sivuille.

Tiivistelmä on suppea itsenäinen selvitys julkaisun sisällöstä. Sen tehtävänä on selvittää lukijalle tutkimuksen tarkoitus, miksi on tutkittu, mitä on tutkittu, mitä menetelmiä on käytetty ja mitkä ovat tulokset. Niin sanottua strukturoitua abstraktia voidaan käyttää yliopiston julkaisusarjoissa eri tieteenalojen vakiintuneiden käytäntöjen mukaisesti. Tiivistelmä auttaa lukijaa päättelemään, onko kirjoitus syytä lukea kokonaan. Se voi jo sellaisenaan antaa riittävästi tietoa lukijalle, jolle kirjoituksen ala ei ole keskeinen. Tiivistelmä palvelee myös tieteellistä tiedonvälitystä: se voidaan välittää kansainvälisiin tietokantoihin ja julkaista yliopiston WWW-sivuilla.

Tiivistelmä voi julkaisusta riippuen olla joko informatiivinen tai indikatiivinen. Informatiivisesta tiivistelmästä käy selville miksi, mitä ja miten on tutkittu sekä mitkä ovat tulokset. Indikatiivinen tiivistelmä kuvaa julkaisun sisältöä ja asioiden käsittelytapaa yleisesti. Tieteellisten julkaisujen tiivistelmät ovat useimmiten informatiivisia. Indikatiivinen tiivistelmä sopii esimerkiksi laaja-alaisiin yleisesityksiin, katsauksiin tai ohjeisiin.

Tiivistelmän yhteydessä esitetään julkaisun bibliografiset tiedot: tekijä(t), julkaisuvuosi, julkaisun nimi, sarjaan liittyvät tiedot, sivumäärä sekä ISSN- ja ISBN -tunnukset. Näiden tietojen paikka on kuvailusivun ylälaidassa. Sivun alalaitaan merkitään julkaisua kuvaavat asiasanat ja luokitus. Käytettyjen asiasanastojen ja luokitussysteemien nimet kirjoitetaan kokonaisuudessaan, niiden lyhenteitä ei merkitä.

Tiivistelmää ei korvaa julkaisun loppuun mahdollisesti liitettävä yhteenveto (summary). Yhteenvedossa selostetaan tutkimuksen sisältö, tulokset ja johtopäätökset. Tarvittaessa yhteenveto voi olla lisäksi muulla kuin julkaisun kielellä.

3.7. Lähdeluettelo

Tieteellistä kirjoitusta laadittaessa käytetty aineisto luetteloidaan kirjoituksen loppuun. Tekstissä tulee olla viittaus jokaiseen lähteenä käytettyyn julkaisuun tai muuhun aineistoon. Lähdeluettelo sisältää bibliografiset tiedot niistä julkaisuista, joihin on viitattu. Luettelo laaditaan niin, että siinä mainitut julkaisut on mahdollista tunnistaa ja jäljittää.

Lähdeluettelon järjestämisessä käytetään kunkin tieteenalan vakiintunutta käytäntöä. Yleisimmin julkaisut järjestetään joko tekijän nimen ja julkaisuvuoden mukaiseen järjestykseen (Harvard-järjestelmä) tai viittausjärjestykseen (Vancouver-järjestelmä). Harvard-järjestelmää käytetään yleisesti esimerkiksi yhteiskuntatieteissä ja Vancouver-järjestelmää luonnontieteissä ja lääketieteessä. Tärkeää on että lähdeviittauksien tekijä käyttää tekstissä ja lähdeluettelossa johdonmukaisesti koko ajan samaa järjestelmää ja merkintätapaa.

Lähdeluettelon tarkoituksena on antaa lukijalle yksiselitteinen kuvaus käytetyistä lähteistä, jotta tämä voi päästä niihin tarvittaessa käsiksi. Kirjeet, haastattelut ja muut julkaisemattomat tai ei-painetut lähteet kirjataan yleisten viittausohjeiden mukaisesti. Aikakauslehtien ja julkaisusarjojen nimet voidaan lähdeluettelossa lyhentää tieteenalan yleisen käytännön mukaan.

3.8. Lähdeviittaukset

3.8.1. Harvard-järjestelmä

Harvard-järjestelmässä käytetyt lähteet luetellaan lähdeluettelossa tekijänmukaisessa aakkosjärjestyksessä. Tekstissä esiintyvät viittaukset ovat tällöin muodossa "tekijän nimi, painovuosi", esimerkiksi (Smith 1997), tai "Smithin (1997) mukaan..."

Viittauksen jäljessä voi olla myös ne sivunnumerot joilta tietoa on poimittu, esimerkiksi (Smith 1997, 25-26). Sivunnumeroita ei merkitä jos viitataan koko teokseen tai jos kyseessä on kirja.

Lähdeluettelo aakkostetaan tekijöiden mukaan. Jos kahdella tai useammalla lähteellä on samat tekijät, ne järjestetään aikajärjestykseen. Jos viitataan saman tekijän samana vuonna ilmestyneisiin teksteihin, erotetaan viitteet toisistaan pienillä kirjaimilla aakkosjärjestyksessä, esimerkiksi (Smith 1997a ja Smith 1997b).

Harvard-viittausjärjestelmää on esitelty tarkemmin muun muassa Jari Eskolan ja Juha Hämäläisen teoksessa Pilkusta asiaa - ohjeita tieteellisen esseen kirjoittajalle, Kuopion yliopiston selvityksiä E. Yhteiskuntatieteet 1. 1995. Tieteellisistä lehdistä esimerkiksi Duodecim käyttää Harvard-viittausjärjestelmää.
Ks. Guide to the Harvard System of Referencing.

3.8.2. Vancouver-järjestelmä

Vancouver-järjestelmässä numeroidut viitteet merkitään luetteloon siinä järjestyksessä kuin ne esiintyvät tekstissä. Tällöin tekstissä käytetään numeroita viittaamaan lähteeseen. Lähdeviitteet voidaan järjestää tekstissä esiintymisen mukaiseen numerojärjestykseen. Numerot merkitään tieteenalan käytännön mukaisesti joko kaari- tai hakasulkeisiin. Viitteet voidaan myös järjestää tekijänmukaiseen aakkosjärjestykseen ja antaa viitenumerointi sen mukaan. Esimerkiksi Suomen Lääkärilehti käyttää Vancouver-viittaustapaa.
Ks. Vancouver System Of Referencing (Wikipedia)

3.9. Viittaaminen elektronisiin lähteisiin

Elektronisten lähteiden käytössä ja viittaamisessa sovelletaan samoja yleisperiaatteita kuin painetuissakin lähteissä. Lukijalle annetaan yksiselitteinen kuvaus käytetyistä elektronisista lähteistä, jotta tämä voi päästä niihin käsiksi. Lähdeviittauksella on seuraava yleisrakenne: tekijä(t), julkaisuaika, artikkelin tai teoksen nimi sekä mahdolliset painostiedot. Elektronisen lähteen viitteessä täytyy näkyä samat asiat kuin painetun lähteen viitteessä sekä lisäksi elektronisen dokumentin saatavuustiedot, tyyppi ja viittauksen ajankohta. Lähteen tyyppi tai muoto mainitaan hakasulkeissa, esimerkiksi [online] tai [CD-ROM]. WWW-sivuista mainitaan URL-osoite. Hakemisto- ja tiedostonimien kirjoittamisessa on oltava tarkkana erikoismerkkien sekä isojen ja pienten kirjainten oikeinkirjoituksessa.

On järkevää tulostaa käytetyistä elektronisista lähteistä itselleen päivätty paperikopio, jos se on teknisesti mahdollista. Tällöin kirjoittajalle jää todiste lähteen olemassaolosta ainakin käyttöhetkellä.

Lisätietoja
Kari Lehtonen: Internet-lähteisiin viittaaminen (tiivis käytännöllinen ohjeisto)
Rami Heinisuo & Kai Ekholm: Elektronisen viittaamisen opas
Elektronisten dokumenttien merkitseminen lähdeluetteloon, TKK
Oulun yliopiston kirjaston ohjeita
Helsingin yliopiston kirjaston ohjeita
Turun yliopiston kirjaston ohjeita
ISO 690-2, Bibliographic references to electronic documents
Elektroninen viittaaminen

3.10. Artikkelikopioiden ja eripainosten liittäminen teokseen

Muualla jo julkaistuja artikkeleita tai muita eripainoksia sisältävän teoksen julkaisuosan alkuun liitetään numeroimaton sivu, jossa on luettelo artikkelikopioista tai eripainoksista. Luettelo sijoitetaan aukeaman oikealle puolelle. Ennen artikkelikopioita tulee numeroimaton välilehti, joka sisältää artikkelien bibliografiset tiedot sekä tekijänoikeuksiin liittyvät tiedot. Myös tämä teksti sijoitetaan aukeaman oikealle sivulle.

Jos väitöskirjaan sisällytetään tekijänoikeuksien omistajien luvalla painoon julkaistavaksi hyväksyttyjä mutta ei vielä painettuja tutkimuksia, tulee niiden painoasuun kiinnittää erityistä huomiota. Oikovedoksia saa littää vain jos niiden ulkoasu on moitteeton. Kuvien ja taulukoiden yhteyteen liitetään niihin kuuluvat selittävät tekstit. Julkaisukäsikirjoituksen ulkoasun muokkauksessa on hyvä noudattaa mahdollisuuksien mukaan yliopiston julkaisusarjan kirjoitusohjeita.

3.11. Julkaisusarjassa aiemmin julkaistujen teosten luettelo

Teoksen loppuun viimeiseksi sivuksi sijoitetaan luettelo Kuopion yliopiston ko. julkaisusarjassa aikaisemmin julkaistuista teoksista. Tarvittavat tiedot saa sarjan toimittajilta tai painosta.

alkuun

LITERATURE ON SCIENTIFIC PUBLICATION

Björk, L. 1996. Academic writing: a university writing course. Lund:         Studentlitteratur
Day, R.A. 1995. How to write & publish a scientific paper. Cambridge: Cambridge University Press
Eco, U. 1989. Oppineisuuden osoittaminen. Suomentanut P. Mänttäri. Hämeenlinna: Vastapaino
Eskola, J. & Hämäläinen, J. 1995. Pilkusta asiaa - ohjeita tieteellisen esseen kirjoittajalle. Kuopion yliopiston selvityksiä E. Yhteiskuntatieteet 1. Kuopio: Kuopion yliopisto
Fogelberg, P. (toim.) 1986. Tutkimusviestinnän opas. Helsinki: Valtion painatuskeskus.
Fogelberg, P. ym. 1989. Tuumasta toimeen. Tutkielman tekijän opas. Helsinki: Yliopistopaino.
Gibaldi, J. & Achtert, WS. 1994. MLA handbook for writers of research papers. New York: Modern Language Association of America
Guide to the Harvard System of Referencing
Heinisuo, R. & Ekholm, K. 1995. WWW opetuksessa [online]. Helsinki: Painatuskeskus. Saatavissa: <http://www.edita.fi/edi/opetus/WWW.html> [viitattu 28.10.1997]
Heinisuo, R. & Ekholm, K. 1997. Elektronisen viittaamisen opas. Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuja 40. Jyväskylä: Jyväskylän yliopiston kirjasto
Hirsjärvi, S. ym. 1992. Tutkimus ja sen raportointi. Helsinki: Kirjayhtymä.
Hirsjärvi, S. 1997. Tutki ja kirjoita. Helsinki: Kirjayhtymä
Huth, E.J. 1987. Medical Style & format: an international manual for authors, editors, and publishers. Philadelphia: ISI Press
Huth, E.J. 1990. How to write and publish papers in the medical sciences. 2nd ed. Baltimore (Md.): Williams & Wilkins
Jordan, R.R. 1990. Academic writing course. London: Collins
King, L.S. 1991. Why not say it clearly : a guide to expository writing. Boston: Little Brown
Kinnunen, M & Löytty O. 2002. Tieteellinen kirjoittaminen. Tampere. Vastapaino
Kärenlampi, L. 1997. Tieteellinen esittäminen. Kuopio: Kuopion yliopisto. Ekologisen ympäristötieteen laitos
Kärenlampi, L. 1998. C-sarjan toimittajan ohjeet. [www-sivut] Kuopion yliopisto. Ekologisen ympäristötieteen laitos
Laaksovirta, T. 1988. Tutkimuksen lukeminen ja tekeminen. Helsinki: Kirjastopalvelu.
Li, X & Crane, NB. 1993. Electronic style: A guide to citing electronic information. Westport: Meckler
Latomaa, T. ym.1992. Referaatista tutkimukseen: kirjallisten töiden laatimisohjeita. Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan opetusmonisteita ja selosteita 47. Oulu: Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta
Lehtonen, Kari: Internet-lähteisiin viittaaminen
Louhelainen, T. 1996. Raportointiopas : kirjoitusohjeita julkaisuihin ja opinnäytetöihin. Mikkeli: Mikkelin terveydenhuolto-oppilaitos
Mälkiä, M. 1994. Teksti- ja kirjallisuusviitteiden laatiminen. Tampereen yliopisto, hallintotiede, B. Yleissarja. Tampere: Tampereen yliopisto, hallintotieteiden laitos
May, E. 1997. Akademisk engelska: en handbok i skriftlig framställning. Jyväskylä: Centralen för tillämpad språkforskning.
May, E. 1993. Tiedettä englanniksi: akateemisen kirjoittamisen käsikirja. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto
Niemelä, P. ym. 1991. Miten kirjoitan tieteellisen artikkelin. Juva: WSOY
Preece, R. 1994. Starting research: an introduction to academic research and dissertation writing. London: Pinter
Raivio, K. & Pernaa, M. & Teppo, L. 1994. Lääketieteen kieliopas. Helsinki: Duodecim
Richlin-Klonsky, J. & Strenski, E. (ed.) 1994. A guide to writing sociology papers. New York: St. Martin's Press
Rudestam, KE. 1992. Surviving your dissertation: a comprehensive guide to content and process. Newbury Park (Calif.): Sage
Sajavaara, K. 1994. The thesis: a writers guide. Jyväskylä: University of Jyväskylä, Department of English
Salovaara, H. ym. 1995. Tutkielman teko-ohjeita. EKT-sarja 1001. Helsinki : Helsingin yliopisto. Elintarviketeknologian laitos
Suositus väitöskirjojen julkaisukäytännöksi. 1995. Opetusministeriön työryhmien muistioita 1995:16. Helsinki: Opetusministeriö
Swales, JM. 1994. Academic writing for graduate students: essential tasks and skills: a course for nonnative speakers of English. Ann Arbor: University of Michigan Press
Uusittu tekijänoikeuslaki vuoden 2006 alusta
Tekijänoikeusasetus 1995/574
Tekijänoikeuslaki 1961/404 (Jukka Korpela)
Tekijänoikeuslaki 1961/404
Tekijänoikeuslaki (muutos) 1995/446
Tekijänoikeuslaki (muutos) 1997/365
Tirronen, K. ym. 1993. Projektista julkaisuksi: tutkimusjulkaisujen laadinta- ja kuvitusopas. Espoo: Valtion teknillinen tutkimuskeskus
Tähti, H. & Rantala, I. (toim.) 1994. Lääketieteellinen viestintä. Tampere: Tampere University Press
Ventola, E. & Mauranen, A. (toim.) 1996. Akateeminen kirjoittaminen tänään ja huomenna. Helsinki: Yliopistopaino
Ventola, E. 1990. Tutkijat ja englanniksi kirjoittaminen. Helsinki: Yliopistopaino
Viljanen, E. 1986. Tutkielman tekeminen. Keuruu: Otava

JULKAISUTOIMINTAAN LIITTYVIÄ STANDARDEJA

STANDARDS ON PUBLISHING

SFS 2300. Suureet ja yksiköt. Kansainvälinen mittayksikköjärjestelmä SI. 1984.
SFS 2324. Tekstivedoksen korjausluku. 1972.
SFS 2485. Asiakirjan perusrakenne.1982.
SFS 2486. Lomakkeen perusrakenne. 1985.
SFS 2487. Järjestelmällinen konekirjoitus. 1984.
SFS 3100. Matemaattiset merkinnät. 1980.
SFS 3101. Suureet ja yksiköt. Yleiset periaatteet. 1982.
SFS 3496. Kirjan kansainvälinen standardinumerointi (ISBN) -järjestelmä. 1976.
SFS 3855. Tiivistelmien laatiminen ja käyttö. 1978.
SFS 4175. Numeroiden ja merkkien konekirjoitus. 1985.
SFS 4412. Kirjojen ja muiden julkaisujen selkänimekkeet. 1979.
SFS 4413. Raporttien, muistioiden ym. asiakirjojen bibliografinen kuvailu. 1979.
SFS 4414. Kirjojen nimiösivut. 1980.
SFS 4435. Kausijulkaisun kansainvälinen standardinumerointi. 1980.
SFS 4600. Aakkostaminen ja siihen liittyvä ryhmittely. 1986.
SFS 4900. Kyrillisten kirjainten translitterointi. 1983.
SFS 5244. Julkaisusarjojen nimeäminen ja numeroiminen. 1986.
SFS 5342. Kirjallisuusviitteiden laatiminen. 1992.
ISO 4. Documentation - Rules for the abbreviation of title words and titles of publications.
ISO 9. Documentation - Transliteration of Slavic Cyrillic characters into Latin characters.1986.
ISO 18. Documentation - Contents list of periodicals.1981.
ISO 31-0. General principles concerning quantities, units and symbols.1981.
ISO 214. Documentation - Abstracts for publications and documentation.1976.
ISO 215. Documentation - Presentation of contributions to periodicals and other serials.1986.
ISO 233. Documentation- Transliteration of Arabic characters into Latin characters 1984.
ISO 259. Documentation - Transliteration of Hebrew characters into Lation characters.1984.
ISO 639. Code for the representation of names of languages.1988.
ISO 690. Documentation - Bibliographic references - Content, form and structure.1987.
ISO 832. Documentation - Bibliographical references - Abbreviations of typical words.1975.
ISO/R 843. International system for the transliteration of Greek characters into Latin characers.1968.
ISO 999. Documentation - Index of a publication.1975.
ISO 1000. SI units and recommendations for the use of their multiples and of certain other units.1981.
ISO 1086. Documentation - Title-leaves of a book.1975.
ISO 2108. Documentation - International standard book numbering (ISBN). 1978.
ISO 2145. Documentation - Numbering of divisions and subdivisions in written documents.1978.
ISO 2384. Documentation - Presentation of translations.1977.
ISO 3166. Codes for the representation of names of countries.1988.
ISO 3297. Documentation - International standard serial numbering (ISSN). 1986.
ISO 5122. Documentation - Abstract sheets in serial publications.1979.
ISO 5966. Documentation - Presentation of scientific and technical reports. 1982.
ISO 690-2. Bibliographic references - Electronic documents or parts thereof. 1997

LIITTEET