Oikeinkirjoitusvinkkejä
Sisällysluettelo:
Luettelot
Luetteloita voi tehdä kahdella tapaa. Toisessa vaihtoehdossa luettelon alakohdat ovat kokonaisia virkkeitä tai kappaleita. Tällöin ne aloitetaan isolla alkukirjaimella ja jokaisen loppuun merkitään piste.
Matkalle lähtijän on muistettava mm. seuraavat asiat:
– Tarkista, että rokotuksesi ovat kunnossa.
– Varmista, että vakuutuksesi on voimassa.
Jos taas luettelokohdat ovat suoraa jatkoa luettelon aloittavalle johdantolauseelle, ne muodostavat sen kanssa virkkeen. Tällöin luettelon kohdat kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella ja ainoastaan viimeisen kohdan jälkeen merkitään piste luettelon loppumisen merkiksi. Muiden alakohtien loppuun ei välimerkkiä tarvita, koska jo viiva (tai muu vastaava merkki) erottaa ne toisistaan.
Ota matkalle mukaan esimerkiksi
– passi
– hammasharja
– vaihtovaatteita.
Luetteloa laatiessa on pidettävä huoli siitä, että kohdat ovat samanmuotoisia: kaikki siis ovat joko sanoja, lauseita, virkkeitä tai kappaleita. Koska luettelon tulee olla ehyt ja ymmärrettävä kokonaisuus, sitä ei voi kirjoittaa niin, että osa luettelokohdista on kokonaisia virkkeitä ja osa yksittäisiä sanoja.
Luettelomerkkinä voi käyttää ajatusviivaa tai palloa. Kun on tarve korostaa järjestystä tai että lukijan on tärkeää huomata kaikki kohdat, luettelomerkkinä kannattaa käyttää numerointia.
>> Sivun alkuun
Yhdysmerkki vai ajatusviiva
Yhdysmerkki
Yhdysmerkkiä käytetään tavuviivana. Lisäksi yhdysmerkkiä käytetään yhdyssanoissa (approbatur-arvosana, Snellmania-rakennus, OPM-muistio). Kun kaksi- tai useampiosainen (kirjoituksessa välejä sisältävä) sanaliitto, yhdysmerkin eteen jätetään väli (cum laude -kuulustelu, New Yorkin -matka, avaimet käteen -toimitus, pro gradu -tutkielma).
Ajatusviiva
Ajatusviiva (–) on yhdysmerkkiä (-) pitempi viiva. Ajatusviiva kuuluu tekstinkäsittelylaitteiden merkkivalikoimaan, ja sitä suositetaan käytettäväksi. Ajatusviivan saat Wordissa kun painat yhtaikaa Conrol, Num ja miinusmerkkiä, [CTRL]+ [NUM] + [-]. Ajatusviivan voi korvata yhdysmerkillä, tällöin yhdysmerkin molemmin puolin tulee välilyönti.
Ajatusviivaa käytetään rajakohtamerkinnöissä eli ääriarvoja, rajapaikkoja, osapuolia (esimerkiksi teoksen tekijöitä tms). osoittavien sanojen ja numeroiden jäljessä.
Kurssi järjestetään 28.1.–12.3.
Paikalla oli 35–40 katsojaa
10–12 euroa
vuosina 2003–2004
Kivistö–Vaherva, Kasvatussosiologia = Kivistön–Vahervan teos [kaksi kirjoittajaa]
Wordissa ajatusviiva löytyy monen mutkan takaa. Helpointa on tehdä ajatusviivasta pikanäppäin. Lisää-valikosta (Insert) löytyvät merkit (Symbols), josta valitaan erikoismerkit (Special Characters). Valitaan – en viiva (En Dash) ja annetaan sille pikakomento (Shortcut Key) esimerkiksi F6. Tämän jälkeen ajatusviivan saa helposti käyttöön F6-näppäimestä.
>> Sivun alkuun
Lyhenteitä
Euron lyhenne
Euron lyhenteet ovat € sekä e, ja joissain yhteyksissä käytetään valuuttakoodia EUR.
Euron valuuttakoodia EUR voi käyttää teksteissä, joissa käsitellään kansainvälistä rahaliikennettä ja joissa esiintyy muitakin valuuttoja.
Euro on lyhyt sana eikä sitä tarvitse aina lyhentää. Silloin ei myöskään tarvitse miettiä lyhenteen taivuttamista.
Numeron lyhenne
Numeron tavallisin lyhenne on nro. Vanhempaa lyhennettä n:o käytetään harvemmin.
Nimilyhenteet ja taivuttaminen
Kun nimilyhenne lausutaan sanana, sen jälkeen ei tule kaksoispistettä taivutuksissa (KYY -> KYYn, JUKO -> JUKOn).
Jos taas nimilyhenne lausutaan kirjaimittain, sanan perään lisätään kaksoispiste (esim oo pee äm, ->OPM:n, OPK -> OPK:n )
>> Sivun alkuun
Yhteystietojen merkitseminen
Puhelin- ja matkapuhelinnumerot
Puhelinnumerot merkitään seuraavasti:
- numerot ryhmitellään yleensä kolmen (joskus neljän) numeron ryhmiin, esim. 123 456, 123 4567. Kuopion yliopistossa puhelinnumerot ovat 16 -alkuisia, jolloin on luontevaa esittää puhelinnumerot 2+4 -muodossa, esimerkiksi (017) 16 1234. Näin numerosarjan mieltäminen ja muistaminen on helpompaa käyttäjälle.
- suuntanumerot merkitään aina sulkeisiin, esim. (017) 12 3456
- matkaviestinverkkojen suuntanumero- tai palvelunumero-osaa ei merkitä sulkeisiin, vaan se kirjoitetaan omaksi ryhmäksi ja erotetaan välilyönnillä muusta numerosta (tunnusosan ja osoitenumeron välissä ei käytetä väliviivaa), esim. 050 123 4567.
Puhelinnumeron edessä voidaan käyttää selvennyksenä sanaa puhelin tai lyhennettä puh. (p.), samoin sanaa matkapuhelin tai lyhennettä matkap. (myös liittymän lajia osoittava lyhenne GSM tms. on mahdollinen). Telekopio- eli faksinumeron edessä käytetään sanaa faksi (tai sen lyhennettä f.). Vastaavasti sähköpostiosoitteen eteen voi kirjoittaa sanan sähköposti tai lyhenteen s-posti (vrt. engl. e-mail).
Jos edellä mainitut selvennyssanat (puhelin, sähköposti jne.) esiintyvät rivin alussa, ne kirjoitetaan tavallisesti isolla alkukirjaimella. Niiden jälkeen ei tarvitse merkitä kaksoispistettä. Kannattaa myös harkita, tarvitaanko selvennyssanoja lainkaan, koska numeron tai muun merkkijonon muodosta pystyy yleensä näkemään, mistä yhteystiedosta on kulloinkin kysymys. Faksinumero tosin on tarpeen erottaa puhelinnumerosta.
Sähköpostiosoite
Sähköpostiosoitteen lyhenteenä on suositeltavaa käyttää s-posti. Englanninkielisessä tekstissä e-mail.
Monen henkilön sähköpostiosoitteita ei tarvitse toistaa vaan kertoa, että Kuopion yliopiston osoitteet muodostuvat henkilönnimen mukaan etunimi.sukunimi@uku.fi
Kun sähköpostiosoite ilmoitetaan yhteystietojen yhteydessä, se kirjoitetaan pienillä alkukirjaimilla. Kyse ei ole henkilön nimestä vaan sähköpostiosoitteesta. Esimerkiksi petri.hynynen@uku.fi
Tittelit
Suomen kielessä tittelit (professori, rehtori) kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella, sillä ne eivät ole erisnimiä. Myös käyntikorttiin ja allekirjoitukseen titteli kirjoitetaan nimen alle tavallisesti pienellä alkukirjaimella, koska sen katsotaan kuuluvan samaan kokonaisuuteen nimen kanssa.
Jos kokonaisuus alkaa tittelillä, tittelin alkukirjain on iso kuten lauseen alussa. Näin on esimerkiksi osoitteissa.
Kuopion yliopisto
Viestintäpäällikkö (ma.) Petri Hynynen
PL 1627
70211 Kuopio
>> Sivun alkuun
Oikeinkirjoituskäytänteitä
Yliopistojen ja laitoksien nimet
Suomen yliopistojen nimet alkavat isolla alkukirjaimella, mutta nimien muut osat kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella (Kuopion yliopisto, Taideteollinen korkeakoulu). Ainoat poikkeukset ovat Sibelius-Akatemia ja Åbo Akademi (huomaa myös Suomen Akatemia).
Laitosten ja osastojen nimet kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella (Kuopion yliopiston viestintäosasto, hoitotieteen laitos).
Päiväyksen merkitseminen
Suomessa vakiintunut käytäntö on ns. nouseva päiväys: päivä, kuukausi, vuosi. Joka tilanteeseen sopiva päiväys on tyyppiä 1. helmikuuta 2005. Päivää ilmoittamaan riittää siis pelkkä järjestysluku (huomaa järjestysluvun piste, ei etunollaa), mutta kuukauden nimi kirjoitetaan mielellään kokonaan. Arkisessa käytössä, lomakkeissa ja oppaissa tms., käy mainiosti lyhyt numeropäiväys 1.2.2005. Tällöinkään ei merkitä etunollia, ellei ole kyseessä jokin määrämittaista merkkiriviä vaativa yhteys. Jos vuosiluvun haluaa kirjoittaa kaksinumeroisena, sen edessä ei tarvita yhdysmerkkiä (eikä heittomerkkiä): 1.2.05.
Internet
Internet on tietyn tietoliikennejärjestelmän nimi, ja siksi se suositetaan kirjoitettavaksi erisnimien tapaan isolla kirjaimella. Sana taipuu Internetin, Internetiä, Internetiin jne. (ei: Internettiin). Internet-tekniikkaa käytetään hyväksi myös sisäverkossa eli intranetissä ja ulkoverkossa eli ekstranetissä. Nämä sanat ovat yleisnimiä, ja ne kirjoitetaan pienellä kirjaimella. Internetin arkisempi nimitys netti taipuu netin, nettiä, nettiin jne.
Internet-sivun synonyymi on www-sivu ja suomalainen muoto verkkosivu. Arkisessa käytössä voidaan puhua nettisivuista.
Tuutori
Varsinkin yliopistomaailmasta on tullut tutuksi latinan sana tutor. Sana tarkoittaa opiskelijaa tai opettajaa, jonka tehtävänä on ohjata ja opastaa nuorempia opiskelijoita. Sanan ääntämys ja kirjoitustapa ovat horjuneet: epäselvyyttä on ollut siitä, kuinka monta u:ta äännetään ja kirjoitetaan. Latinassa tutor ääntyy pitkä-u:llisena [tuutor], samoin englannissa ja ruotsissa. Näin ollen sanan äänneasuksi on suomessakin suositettu pitkää u:ta, ja on luontevaa kirjoittaakin sana sen mukaisesti, siis tuutori ja tuutoroida, tuutorointi.
>> Sivun alkuun
Muutama kirjallisuusvinkki
Iisa, Katarina – Oittinen, Hannu – Piehl, Aino 2002.
Kielenhuollon käsikirja. Uudistetun ja päivitetyn laitoksen 1. painos (5. laajennettu ja muutettu painos).Yrityskirjat, Helsinki. ISBN 952-9660-42-1.
Itkonen, Terho 2000. Uusi kieliopas. Tarkistanut ja uudistanut Sari Maamies. Tammi, Helsinki.
ISBN 951-31-1716-2.
Leino, Pirkko 2001.
Hyvää suomea. 3. painos. Otava, Helsinki. ISBN 951-1-17667-6.
Linkkejä
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielitoimisto
– usein kysyttyjä kysymyksiä, ohjeita kirjoittamiseen
Kielikello
– Kielitoimiston julkaisema kielenhuollon tiedotuslehti (verkkolehti vaatii käyttäjätunnukset)
Lyhenteitä
– Kielitoimiston lyhennevarasto
päivitetty: 29.01.2007 Marianne Mustonen
| 
