Ergonomian pääaine

Ergonomia on monitieteinen tieteenala, joka perustuu fysiologiaan, psykologiaan ja sosiologiaan sekä teknisten tieteiden sovellutuksiin.

Kuopion yliopistossa ergonomian tutkimuksen ja opetuksen painotus on psykofysiologinen ja lähtökohtana on ihmisen terveys, toimintakyky, työkyky ja hyvinvointi.

Ergonomian tavoitteena on kehittää työtä ja työoloja vastaamaan työntekijän fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ominaisuuksia ja tarpeita. Kehittäminen tapahtuu suunnittelulla ja korjaavilla toimenpiteillä. Lisäksi ergonomian tavoitteena on pyrkiä ylläpitämään ja edistämään työkykyä ja terveyttä sekä ammatillista osaamista, työn tuottavuutta ja laatua.

Kuopion yliopiston lääketieteellinen tiedekunta ja biolääketieteenlaitos on Suomessa ainoa paikka, missä ergonomiaa voi opiskella pääaineena. Ergonomian pääaineessa voidaan suorittaa terveystieteiden kandidaatin tutkinto, jonka laajuus on 180 opintopistettä. Kandidaatin tutkinnon rakenne on yhtenevä maisterin tutkinnon rakenteen kanssa lukuun ottamatta pääaineen syventäviä opintoja. Kandidaatin tutkintoon tehdään kandidaattitutkielma. Terveystieteiden kandidaattitutkinto ergonomian pääaineessa antaa suoraan oikeuden ja jatkokelpoisuuden terveystieteiden maisterin tutkintoon, jonka laajuus 300 opintopistettä (sisältää kandidaatin tutkinnon + 120 opintopistettä).

Ergonomian pääaineopintojen tavoitteena on kouluttaa ergonomian asiantuntijoita, jotka valmistuttuaan ergonomia pääaineenaan terveystieteiden kandidaateiksi

• tuntevat työn ja ihmisen välisten vuorovaikutussuhteiden keskeiset periaatteet
  
• tuntevat ihmisen työn tekemiseen liittyvän perusfysiologian, -psykologian ja -sosiologian
  
• pystyvät tunnistamaan työn, työolojen ja työyhteisön kehittämiskohteet
  
• tuntevat ergonomian keskeiset tutkimus-, kehittämis- ja suunnittelumenetelmät
  
• tuntevat ergonomian yhteydet työkykyä ylläpitävään toimintaan
  
• tuntevat ergonomiaan vaikuttavat työelämän, suomalaisen yhteiskunnan ja Euroopan unionin lait ja lainalaisuudet
  

• pystyvät seuraamaan alan kehitystä kotimaassa, ja

• pystyvät tutkimaan, analysoimaan ja kehittämään työtä, työoloja ja työyhteisöjä
  
• pystyvät soveltamaan tieteellistä tietoa ja menetelmiä työhyvinvoinnin ja työkyvyn edistämiseksi
  

• pystyvät seuraamaan alan kehitystä kotimaassa ja ulkomailla.

päivitetty: 15.6.2009 SJ